Demarit ja vihreät ovat muuttuneet vasemmistolaisemmiksi.
Näin arvioi kansanedustaja Li Andersson lauantaina vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.
– Nykyinen hallitus – oppositio -asetelma on johtanut siihen, että linjaerot ovat kärjistyneet, hän sanoi pohtiessaan sitä, miksi vasemmistoliitto ei näy.
– Kaikki hallituspuolueet ovat oikeistolaistuneet. Perussuomalaiset ja keskusta tekevät paljon oikeistolaisempaa politiikkaa kuin mistä ne puhuivat vaaleissa.
– Se on johtanut siihen, että oppositio on puolestaan on vasemmistolaistunut. SDP, jolla oli vaaleissa kokoomuksen jälkeen pahin leikkausohjelma, on nyt oppositiossa profiloitunut leikkauspolitiikan kriitikkona. Vihreät, joka on perinteisesti suhtautunut nuivasti ammattiyhdistysliikkeeseen, on oppositiossa nyt puhunut kovaan ääneen pienipalkkaisten työntekijöiden puolesta.
Anderssonin kanssa samaa mieltä oli espoolainen Jukka Karhula.
– Se, mitä pidimme vaaleissa esillä, on kantanut hedelmän muille. Minulla on kuva, että meidän vaaliteemoillamme Ville Niinistö on kerta toisensa jälkeen tyhjentänyt flipperin ja säästöjä vaatinut SDP on kasvattanut kannatustaan, Karhula arvioi.
– Meidän pitäisi nyt toistaa asioita, joita olemme pitäneet esillä. Olemme olleet aikaamme edellä ja politiikassa se saattaa olla huono ominaisuus.
Vahvuuksien vahvistamista
Andersson totesi tilanteen johtaneen siihen, että vasemmistoliitolle ei jää tilaa.
Lääkkeeksi hän tarjosi vahvuuksien vahvistamista. Hän kertoi olleensa Torniossa vasemmistoliiton tilaisuudessa, jossa arvioitiin, että puolueen ongelma ei ole liika vihreys vaan liian vähäinen punaisuus.
– Vasemmistoliiton pitäisi keskittyä siihen, missä se on paras, hän päätteli.
Andersson mainitsi kaksi keskeistä asiaa, tulonjaon ja työllisyyden.
– Vasemmisto kiteytyy pitkälti näihin. Punavihreys ei tarkoita sitä, että näiden rinnalle pitäisi nostaa jokin erillinen ympäristöanalyysi. Sen sijaan analyysimme siitä, mikä on kestävää politiikkaa ympäristön tai ihmisten näkökulmasta, kytkeytyy näihin teemoihin.
Paikallistoimintaa
Rovaniemeläinen Markus Korjonen painotti paikallistoiminnan merkitystä.
– Tuntuu, että meidän järjestöissä istutaan odottelemassa korkeampia voimia, hän sanoi ja kertoi uusista innostuneista toimijoista kotikaupungissaan.
– Toiminnan pitää uudistua ruohonjuuritasolla. Linjaukset tyhjän kanssa, jos niitä ei jalkauteta.
Hämeenlinnalainen Irma Taavela peräsi lisää jäsendemokratiaa.
– Meidän pitäisi jättää puolue entistä enemmän jäsenten käsiin. Eduskuntaryhmä ja puoluetoimisto tekevät hyvää työtä, mutta meidän pitää uskaltautua siihen, että annamme jäsenistölle enemmän valtaa, hän sanoi.
Raahelainen Niko Peltokangas peräänkuulutti demokratiapoliittisia avauksia.
– Vasemmistoliitto voi ottaa aseman talouspolitiikan demokratisoijana, asettaa rohkeita ei-kapitalistisia tavoitteita, hän esitti.
Lisäksi hän kaipasi puolueeseen feminismiä ja nykyisen sukupuolijärjestelmän murtamiseen liittyviä tavoitteita.
uutiskirje 
