Ensi viikolla alkavaa Pariisin ilmastokokousta on usein verrattu vuoden 2009 Kööpenhaminan kokoukseen, johon lähdettiin suurin odotuksin, mutta josta ei lopulta paljon jäänyt käteen.
Nyt valtioilta on kerätty etukäteen ilmoituksia siitä, mitä ne voisivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Niitä on tullut tähän mennessä 174 maalta tai maaryhmältä (EU toimii ilmastoneuvotteluissa ryhmänä). Näiden maiden kontolla on 95 prosenttia maailman kasvihuonekaasujen päästöistä.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) katsoo, että tämä osoittaa kattavuuden olevan nyt paljon parempi kuin Kööpenhaminaan lähdettäessä.
Tärkeintä olisi vahva signaali, että yritykset uskaltaisivat investoida vähäpäästöiseen teknologiaan.
– Tämä kertoo poliittisesta tahdosta, mutta muuttuuko se lihaksi sopimustekstissä, aprikoi Tiilikainen tiistaina Helsingissä.
Valtiojohtajat eivät ratkaise
Kööpenhaminassa valtiojohtajat osallistuivat vasta kokouksen loppurutistukseen, Pariisissa sen sijaan heidän kokoontumisensa on heti ensimmäisenä kokouspäivänä, ensi viikon maanantaina.
– Kööpenhaminassa odotettiin, että valtiojohtajat ratkaisevat kaiken, mutta se ei onnistunut. Nyt valtioiden päämiehet voisivat evästää neuvottelijoita: tehkää sopimus!, sanoi Tiilikainen.
Tiilikaisen mukaan tärkeintä olisi, että Pariisi antaisi niin vahvan signaalin, että yritysmaailma ottaisi sen tosissaan ja uskaltaisi investoida vähäpäästöiseen teknologiaan.
– Mahdollisimman kattava sopimus olisi Suomenkin etu, koska se antaisi suomalaisille yrityksille mahdollisuuden pärjätä.
Eteenpäin on menty
Myös Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka totesi, että paljon on muuttunut Kööpenhaminan jälkeen.
– Osallistumistahto on nyt aivan eri luokkaa kuin vuonna 2009. Silloin monilta isoilta mailta tulivat ehdotukset vasta loppusuoralla, nyt ne ovat ilmoittaneet aikeensa jo hyvissä ajoin.
– Tiede on mennyt eteenpäin, poliittinen tahto on korkeampi ja teknologia on kehittynyt.
Silti neuvottelutilanne Pariisissa on Laurikan mukaan haastava. Käsiteltävänä on pitkä teksti, eikä neuvotteluaikaa ole paljon.
– Kaikki joutuvat miettimään prioriteettejaan, myös EU.
Fossiilisten tukiaiset
Yksi porua herättänyt asia on lukuisien maiden fossiilisille polttoaineille maksamat tukiaiset.
Tiilikaisen mukaan Pohjoismaat ja Uusi-Seelanti etsivät yhdessä ratkaisumalleja, joilla tukiaisista voitaisiin päästä eroon.
– Nyt kun öljyn hinta on alhaalla, olisi hyvä aika luopua polttoaineiden hintojen subventoimisesta kuluttajille, sanoi Tiilikainen.
uutiskirje 
