Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki keskiviikkona työmarkkinahistoriaa. 1960-luvulla alkanut keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen aika päättyy liiton sääntömuutoksen takia ensi vuonna lopullisesti.
– Totesin viime keväänä liittomme kevätkokouspuheessani, että emme tee enää jatkossa keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Tämän linjauksen olimme tehneet jo keväällä 2013 uudessa strategiassamme. Seuraavana luonnollisena askeleena oli EK:n sääntöjen muuttaminen siten, että EK ei enää viimeistään huhtikuun lopun 2016 jälkeen tee tällaisia sopimuksia. Teimme tästä asiasta päätöksen tämänpäiväisessä edustajistomme kokouksessa, EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kertoi keskiviikkona EK:n syyskokouksen seminaarissa Helsingissä.
EK:n tavoitteena on lisätä määrätietoisesti yrityksissä tapahtuvaa paikallista sopimista, jota toimialaliitot tukevat. Kun päätökset viedään yritystasolle, voimme olla nopeita ja ketteriä, parannamme suomalaisen työn tuottavuutta ja samalla suomalaista työllisyyttä, Alahuhta maalaili.
Ei vaikuta nykyisiin neuvotteluihin
Hänen mukaansa kyse on strategisesta ratkaisusta, jota EK on valmistellut pitkään. Päätös ei ole mitenkään sidoksissa tämän hetken neuvottelutilanteeseen.
– Tavoitteemme on, että käynnissä olevat yhteiskuntasopimusneuvottelut viedään siirtymävaiheena loppuun. Tavoitteena on sopia yksikkötyökustannusten laskusta 5 prosentilla, palkkojen nollakasvusta vuodelle 2017 ja sen jälkeen siirtyä vuodesta 2018 eteenpäin Ruotsin tavoin vientialavetoiseen palkkamalliin, jossa neuvotteluja käydään liittojen vetämänä yrityskohtaisuuden korostuessa, Alahuhta tähdensi.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pitää arveluttavana heittää työkalupakista toimivia välineitä pois, kun maailma muuttuu koko ajan.
– Globaalissa taloudessa toimiva Suomi tarvitsee keskitettyä, liittokohtaista ja paikallista sopimista kulloisenkin tarpeen ja muutoksen mukaan, Lyly vastaa EK:lle.
Hän ei kuitenkaan ole yllättynyt EK:n sääntömuutoksesta.
– Eteläranta on koko 2000-luvun suhtautunut kriittisesti keskitettyihin ratkaisuihin. Nyt vahvistettu EK:n muutos työmarkkinasopijasta koordinoijaksi heikentää työmarkkinapolitiikan ja talouden yhteensovittamista.
”Ei ole konsensuksen loppu”
Alahuhdan mukaan EK:n tehtävänä on jatkossa tukea ja koordinoida toimialaliittojen palkkaneuvotteluja.
– Ruotsissa tehtiin vastaava päätös jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten, ja se on tukenut hyvin talouden kehitystä.
– Jotkut voivat nyt mielessään kysyä, onko tämä konsensuksen loppu Suomessa. Vastaukseni on selkeästi: ei ole. Konsensus ei häviä mihinkään vaan sen painopiste siirtyy sinne, missä tilanteet ja haasteet tunnetaan parhaiten, eli yrityksiin, Alahuhta tähdensi.
Viime vuosina lähes kaikkien alojen työehtosopimukset ovat pohjautuneet kattaviin keskusjärjestösopimuksiin.
– Tämänlaajuista kattavuutta on vaikea nähdä tulevaisuudessa, jos sopimustoiminta hajautuu, SAK:n Lyly arvioi.
uutiskirje 
