SAK:ta ei voi syyttää ainakaan tahdon puutteesta nyt kaatuneissa työmarkkinaneuvotteluissa. Se tarjosi ennen kuulumattomasti nollalinjaa – ei ensi vaan sitä seuraavaksi vuodeksi – ja viime vaiheessa vielä uutta joustavaa lomarahamallia.
EK mieluummin kaatoi neuvottelut ja ottaa vastaan pakkolait, niitä mahdollisesti jo alkuvuonna seuraavat protestit, repaleisen liittokierroksen ja todennäköisesti lakkosyksyn ensi vuonna.
SAK tarjosi neuvotteluiden edetessä uudenlaista lomarahamallia, joka olisi huomioinut työllisyystilanteen sekä helpottanut yritysten taloutta matalasuhdanteessa. Työttömyyden lisääntyessä lomaraha olisi laskenut ja hyvän työllisyyden aikana puolestaan noussut. Normaalissa työttömyystilanteessa lomaraha olisi pysynyt nykyisellä tasollaan.
Nollalinja vuonna 2017
Jo syyskuussa SAK oli valmis erittäin maltillisiin palkkaratkaisuihin vuosina 2017–2018. Vuonna 2017 palkankorotus olisi ollut nolla ja vuonna 2018 avoin sektori olisi määrittänyt korotustason, kuten työnantajat ovat vuosikausia vaatineet.
SAK:n esittämä kriisisopimusesitys olisi siirtänyt osan työnantajien maksamasta työttömyysvakuutusmaksusta palkansaajien maksettavaksi. Palkansaajien maksu olisi noussut 0,83 prosenttia, eli molempien maksut olisivat olleet noin kaksi prosenttia vuonna 2016.
Myös työnantajien sairausvakuutusmaksua ehdotettiin alennettavaksi SAK:n esityksessä. Muutos olisi tullut voimaan vuoden 2017 alusta.
Työttömyysvakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun muutoksilla yksikkötyökustannukset olisivat SAK:n mukaan laskeneet noin 2,4 prosenttia.
SAK esitti lisäksi työeläkejärjestelmän EMU-puskurin käyttämistä vuosina 2017–2018.
Paikalliseen sopimiseen uudet säännöt
Paikallista sopimista SAK olisi kehittänyt uudistamalla työehtosopimusten paikallisen sopimisen sääntöjä, mutta ei puuttumalla sopimusten yleissitovuuteen. Samalla henkilöstön ja luottamusmiesten vaikutusmahdollisuuksia olisi parannettu.
Työttömyysturvasta SAK olisi säästänyt muun muassa lyhentämällä ja porrastamalla turvan kestoa ja pidentämällä omavastuuaikaa yhdellä päivällä.
SAK korosti esityksessään myös muutosturvaa, aikuiskoulutustukea ja yritysten vastuuta. Määräaikaisille työsuhteille on oltava edelleen perusteet toisin kuin hallitusohjelmassa esitetään.
SAK ei hyväksy pakkolakeja
Neuvottelujen kariutuminen todennäköisesti merkitsee sitä, että hallituksen pakkolait etenevät. Tätä vaati heti kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.
SAK ei hyväksy edelleenkään hallituksen pakkolakiesityksiä. Ne heikentävät toteutuessaan merkittävästi kaikkien työntekijöiden ja perheiden toimeentuloa ja kohdistuvat kipeimmin matalapalkkaisten ja naisvaltaisten alojen työntekijöihin.
SAK:n mukaan lakiesitykset rikkovat lainsäädännön periaatetta heikomman suojasta. Pakkolakien lähtökohtana on, ettei työehtosopimuksissa saisi sopia työntekijöille lakia parempia työehtoja. Pakkolait siis suojelevat juridisesti vahvempaa neuvotteluosapuolta eli työnantajaa, eivät heikommassa asemassa olevaa työntekijää.
Hallituksen pakkolait rajoittavat myös työmarkkinajärjestöjen vapaata sopimusoikeutta, joka on vahvistettu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Tämä vahingoittaa Suomen mainetta ulkomailla.
Pakkolaeilla hallitus puuttuu rajusti työehtoihin, joista sopiminen yleensä tapahtuu ammatti- ja työnantajaliittojen kesken. Aiemmat kokemukset osoittavat, että hallituksen ja eduskunnan puuttuminen työehtoihin aiheuttaa usein epävakautta työmarkkinoilla, toteaa SAK. Se myös altistaa työntekijöiden työsuhteet ja palkat poliittisten voimasuhteiden vaihteluille.
uutiskirje 
