Tiedeyhteisö on hallituksen hampaissa muutenkin kuin koulutusleikkausten kautta. Ministerit halveksivat lisäksi tieteentekijöitä kummallisilla lausunnoillaan.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb suututti tiedeväen alkukesällä sanomalla hallitusohjelman julkistamisessa, että ”jos aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori – kesä-, heinä- ja elokuu – niin jatkossa näin ei enää ole”. Lisäksi Stubb on sanonut lukevansa mieluummin virkamiesten raportteja kuin ”päivystävien dosenttien sepustuksia”.
Keskiviikkona vuorossa oli pääministeri Juha Sipilä. A-studion haastattelussa hän sanoi, että ”niitä on ihan liikaa nyt Suomessa, jotka kertovat, mitä nyt tässä tilanteessa ei saa tehdä. Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä. Nyt hallitus ei vain voi seisoa kädet taskuissa ja katsoa, kuinka työttömyys kasvaa. Meidän täytyy nyt tehdä jotakin”.
Leikkaukset hylättävä
Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson korostaa, että ”kaiken maailman dosentit”, tiedeyhteisö ja osaaminen ovat Suomelle elintärkeitä. Hän tyrmää hallituksen tekemät esitykset, jotka koskevat korkeakoulujen rahoituksen ja koko opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan indeksien jäädyttämistä koko vaalikaudeksi. Vasemmistoliitto esittääkin molempien lakiesitysten hylkäämistä.
Korkeakoulujen indeksin jäädyttämisen vuosiksi 2016–2019 yhteenlasketun vaikutuksen arvioidaan olevan noin 160 miljoonaa koko korkeakoulukentällä.
Andersson muistuttaa, että korkeakouluihin iskee lisäksi ensi vuoden talousarvioon sisältyvät leikkaukset, apteekkimaksun kompensoinnin poisto sekä Tekesin rahoitukseen tehtävät isot leikkaukset.
– Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan indeksien jäädyttäminen vaikuttaa heikentävästi niin perusopetukseen, lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, taiteen perusopetukseen kuin vapaan sivistystyöhön ja orkestereiden, museoiden ja teattereiden toimintaan.
Ammatillinen koulutus kurituksen kohteena
Erityisen huolestuttavina Andersson pitää ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia säästöjä, jotka uhkaavat eriarvoistaa ammattiin opiskelevia entuudestaan.
– Edellisellä kaudella tehtiin leikkauksia ammatilliseen koulutukseen ja nyt hallitus on kohdistamassa ammatilliselle puolelle 248 miljoonan edestä lisäleikkauksia. OAJ:n mukaan tämä vastaa 3 900 ammatillisen opettajan keskiarvoista vuosipalkkaa, Andersson sanoo.
– Käytännössä näistä leikkauksista seuraa lomautuksia, sijaiskieltoja, yt-menettelyjä, suurempia ryhmäkokoja, vähemmän valinnaisuutta ja opetuksen määrän vähentämistä. Kulttuuripuolella orkesterit joutuvat myös supistamaan ohjelmistoaan ja jotkut teatterit joutuvat lopettamaan ehkä kokonaan.
Osaaminen laskee
Jatkuvat säästöt tulevat Anderssonin mukaan pitkällä tähtäimellä näkymään suomalaisten osaamistason laskuna.
– Ammatilliseen koulutukseen tehdyt säästöt näkyvät jo nyt siinä, että lähiopetusta on vähennetty merkittävästi, mikä heikentää opetuksen laatua ja vaikuttaa opiskelijoiden motivaatioon.
Anderssonin mukaan esitykset ovat ristiriidassa hallitusohjelmakirjausten kanssa ja Vasemmistoliitto esittääkin molempien lakiesitysten hylkäämistä.
– Koulutuksen, opetuksen, tutkimuksen ja tieteen resurssien vähentäminen ei ole osaamiseen panostamista, eikä taidelaitosten resurssien vähentäminen ole taiteen saavutettavuuden parantamista.
Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat yksi eniten kritiikkiä saaneista säästöesityksistä. Laajasta julkisesta kritiikistä huolimatta hallitus ei kuitenkaan ole muuttanut kantaansa koulutusleikkauksiin.
– Se osoittaa, että tässä aidosti on kyse tietoisesta poliittisesta valinnasta.
uutiskirje 