Sote-bisnes synnytti miljonäärejä jo ennen uudistustakin

Suomessa koettiin tänä syksynä harvinainen hallituskriisi, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) koalitio ajautui eräänlaiseen sisällissoteen.

Vasemmisto-oppositiossa on väitetty sote-uudistuksen tarkoittavan lisää markkinavoimia kaikille yhteisiin hyvinvointipalveluihin. Eduskunnassa pääministeri Sipilä kuitenkin lupasi, että ylikansallisia yrityksiä ei päästetä mellastamaan uusilla itsehallintoalueilla.

Epäselväksi jäi, miten tämä tapahtuu, sillä yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset ovat jo nyt haukanneet tiukasti kiinni palveluihin.

Todennäköistä onkin, että sote-reformi avaa yksityisille yhtiöille jättimäiset markkinat.

Avainsana on valinnanvapaus. Jos asiakkaalle avataan vapaa valinta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijan välillä, tarvitaan lisää muita kuin julkisia palveluita, jotta on mistä valita.

Ainakin markkinoilla ilahduttiin.

Terveys- ja hoivakonserni Pihlajalinnan kurssi ampaisi Helsingin pörssissä kahdeksan prosentin nousuun heti sote-päätöksen jälkeisenä maanantaina. Kesän listautumisannissa osakkeen hinta oli 10,5 euroa, tällä viikolla kauppaa käydään noin 17,5 euron tasolla.

Juuri Pihlajalinna on ollut tienraivaaja suurissa kokonaisulkoistamisissa, joissa kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään yksityisiin käsiin.

Yhtiön privatisointipaketteihin kuuluvat muun muassa Mänttä-Vilppulan sekä Kuortaneen, Ähtärin, Alavuden ja Soinin kaikkien sote-palveluiden hoitaminen. Firman viimeisin aluevaltaus ovat turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset.

Juuri Pihlajalinna loi Suomen sote-bisneksen kaikkien aikojen tulokuningattaren.

Yhtiön varatoimitusjohtajana nykyisin toimiva Leena Niemistö myi vuonna 2012 Pihlajalinnalle ison osakepaketin lääkäriyhtiö Dextrasta. Kaupasta hän kuittasi yli 24 miljoonaa euroa ja oli sillä suurituloisin suomalainen viime vuoden verotietojen mukaan.

Rahantuloa ei voi estää, sillä tänä syksynä julkaistut verotiedot kertovat Niemistön tuloiksi 535 000 euroa.

MedOnen jättirahastus

Varsinainen pioneeri julkisilla palveluilla rahastamisessa on silti ollut terveys- ja hoivakonserni Attendo.

Joitain vuosia sitten neljä nuorta miestä – Pertti Karjalainen, Veli-Matti Riihimäki, Sami Martinkauppi, ja Antti Ylikorkala – perusti MedOne-nimisen reppulääkärifirman, josta kasvoi huomattava menestys. He myivät aluksi luomuksestaan puolet sijoitusyhtiö Sponsorille ja myöhemmin toisen puolikkaan Attendolle, johon MedOne fuusioitiin.

Karjalainen kuittasi kaupoista yhteensä 30, Riihimäki 23, Martinkauppi 16 ja Ylikorkala noin seitsemän miljoonaa euroa.

Viime vuonna Karjalainen tienasi miltei 660 000 euroa eli noin 55 000 euroa kuussa. Se on nelisen kertaa enemmän kuin Suomen pääministerin tulot.

Yksityiset terveysfirmat imevät monesti myös kuntien lääkäreitä keinoilla, joita julkinen puoli ei voi koskaan käyttää. Tästä esimerkki on Attendoon kuuluva Terveyden Tuottajat Oy. Se muun muassa neuvoo lääkäreitä kanavoimaan korkeasti verotettuja ansiotuloja matalamman verotuksen pääomatuloiksi eli niin sanotuista työpanososingoiksi.

Uusi potti kiinteistöistä

Uudehko ilmiö on, että terveysfirmat laajentavat liiketoimintaansa hoiva-aloille. Pääosin kyse on vanhuksista, mutta myös lapsista, nuorista, vammaisista ja päihdeongelmaisista.

Esimerkiksi Attendon liikevaihdosta lähes puolet kertyy hoivasta.

Muutama vanhainkotimiljonääri on jo keskuudessamme. Tästä yksi esimerkki on Mediverkko Hoivapalveluiden päälliköihin kuuluva Mark Roth, joka teki verotietojen mukaan noin 1,5 miljoonan euron tilin, kun Mediverkko yhdistyi Mehiläiseen.

Miljoonatulot kuittasi myös Suomen toiseksi suurimman hoivafirman Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni, kun hän myi oman osuutensa firmasta pois vuosikymmenen alussa. Nykyisin Aarnio-Isohannin vuositulot ovat 270 000 euroa.

Voimakkaasti laajentuvalla Esperi Carella on nykyisin vanhusbisnestä 150 Suomen kunnassa ja 40 uutta yksikköä on tulossa.

Varsinaisten palveluiden lisäksi yksityisiä sijoittajia kiinnostavat nykyisin yhä enemmän myös hoivakiinteistöt ja niiden rakentaminen.

Tästä osoituksena on suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Trevian Asset Management, joka Talouselämän mukaan myi noin vuosi sitten kaikkiaan sadan miljoonan kiinteistöpaketin Ruotsiin. Sen yhteensä 15 kiinteistössä hoivapalveluita tuottavat muun muassa Mediverkko ja Esperi Care.

Maanpäällinen paratiisi

Yksityisten sote-yhtiöiden kytkökset veroparatiiseihin on ehkäpä kaikkein valonarin teema bisneksen ympärillä.

Vaikka yhtiöistä suinkaan kaikki eivät harjoita aktiivista kansainvälistä verosuunnittelua, on osalla menneisyydessään epäilyttäviä jälkiä.

Ne liittyvät ennen muuta Mehiläisen verosuunnitteluun ja Attendon niin sanottuihin osakaslainoihin.

Joitain vuosia sitten kävi ilmi, että Mehiläinen oli maksanut 40 miljoonan tuloksestaan vain alle prosentin verran veroja Suomeen.

Yritys oli maksanut runsaasti konserniavustuksia ruotsalaiselle omistajalleen Ambealle. Sen puolestaan omistaa Jerseyn saarten veroparatiisista löytyvä sijoitusyhtiö Triton.

Attendon toiminta tuli julki, kun kansalaisjärjestö Finnwatch kertoi, että sote-yhtiön omistusketju kulkee luxemburgilaisen tytäryhtiön kautta niinikään Jerseyn saarille.

Sitä vastoin Terveystalo kiisti, että se olisi maksanut ulkomaille ylisuuria korkoja tai konserniavustuksia.

Yhtiö ei kertonut, että Luxemburgista tulleeseen 180 miljoonan euron osakaslainaan laitettiin vuosittain päälle 14 prosentin korko. Näin vältettiin Ylen MOT:n mukaan kymmenien miljoonien eurojen tuloista maksettavat verot.

Julkisuudessa tehdyt paljastukset ovat pakottaneet yhtiöitä siistimään tapojaan. Omistussuhteita veroparatiiseissa toimiviin yhtiöihin on silti edelleen olemassa.