Ilmastokokouksen puheenjohtajamaa Ranska jätti ”viimeisen version” ilmastosopimuksen tekstiksi lauantaina päivällä. Sen käsittelemistä ilmastokokouksen suuressa salissa lykättiin iltapäivällä useita kertoja, mutta tekstiin ei odotettu tulevan enää suuria muutoksia.
Keskeisiin kysymyksiin kuuluva tavoite rajasta, mihin ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään, oli tulossa muotoon ”selvästi alle 2 asteen” ja pyrkimyksenä päästä enintään 1,5 asteeseen.
Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen nettomäärän nollaaminen vuosisadan jälkipuoliskolla. Sopimuksen viimeisessä versiossa ilmaisu monimutkaistui muotoon ”tasapainoksi ihmisen aiheuttamien hiilidioksipäästöjen ja hiilinielujen poistamien kasvihuonekaasujen välille” vuosisadan jälkipuoliskolla.
Eri maiden ilmoittamien ilmastotoimien eli niin sanottujen ”kansallisten panosten” ensimmäinen tarkistaminen tehtäisiin jo 2018, ei 2019 niin kuin viimeistä edellisessä sopimusluonnoksessa. Siitä eteenpäin tarkastelu tehtäisiin viiden vuoden välein. Iltapäivällä oli vielä jonkin verran epäselvää, sisältyykö tarkistamiseen myös tavoitteiden kiristäminen.
Köyhimpien kehitysmaiden erittäin tärkeänä pitämä ongelma ilmastonmuutoksen aiheuttamista korjaamattomista vahingoista (”loss and damage” –kysymys) tulee omana kohtanaan sopimukseen, ei esimerkiksi osaksi ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Samalla kuitenkin erityisesti Yhdysvaltain vaatimuksesta todetaan, ettei tämä maininta anna perusteita vastuuseen asettamisesta tai korvauksien maksamisesta. Pykälässä puhutaan ”yhteistyöstä” vahinkojen ja menetysten suhteen.
Kiistellystä ilmastorahoituksesta kirjaus jäi heikoksi. Rikkaat maat ovat aiemmin luvanneet nostaa vuosittaisen ilmastorahoituksen kehitysmaille 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Nyt sovittiin, että vuoden 2020 jälkeen apua annetaan vähintään tämän verran ja uusi tavoite asetetaan vuonna 2025.
uutiskirje 
