Perustulokokeilua valmistellaan Kelassa täyttä häkää. Kokeilun tuloksista halutaan mahdollisimman vertailukelpoiset. Tämän takia kokeiluun tulisi saada myös valtakunnallinen kokeiluryhmä, katsotaan Kelassa.
Satunnaisotannalla valitun valtakunnallisen kokeiluryhmän tuloksia voitaisiin verrata vastaaviin ”normaaleja” sosiaalitukia saaviin. Samanaikaisesti voitaisiin tehdä kuntakohtaisia perustulokokeiluja.
Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas kertoi maanantaina perustulokokeilun vaihtoehdoista. Hän mainitsi, että pienessä kunnassa perustulokokeilu ei tuota valtakunnallisesti vertailukelpoista tutkimustietoa.
– Isossa kaupungissa tai kunnassa tehtävä kokeilu kertoisi paremmin, kuinka perustulo vaikuttaa tukiverkostoihin. Tutkimuksellisesti paras vertailu saataisiin, kun voisimme verrata valtakunnallisesti sosiaalitukien saajia vastaavassa tilanteessa oleviin perustulon saajiin.
Kangas painottaa, että päätös jää poliitikoille. Kokeilun on määrä alkaa vuoden 2017 alusta ja päättyä vuoden 2018 lopussa.
– Kokeilussa täytyy pitää huolta, että perustuslakia noudatetaan eli kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Tämä asettaa tiettyjä reunaehtoja.
Tulosidonnaiset etuudet hankalia
Kelassa lasketaan paraikaa mikrosimulaatioilla, kuinka perustulokokeilu kannattaa viedä läpi eli kuka voittaa ja kuka häviää perustulokokeilussa.
Yllättäen laskennallisesti hankalimmaksi on osoittautunut Kelan asumistuki. Sen suuruuteen vaikuttavat asukkaan saamat muut tulot. Myös muut tulovähenteiset sosiaalituet tuottavat ongelmia mallien laatijoille.
Mietinnässä on, voisiko perustulolla korvata myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai työeläkettä. Tällä erää näyttää, että se olisi poliittisesti ja kansantaloudellisesti liian vaikeaa.
Byrokratia ja viiveloukut vähemmäksi
Perustulokokeilulla etsitään mallia, joka poistaisi nykyisiä kannustusloukkuja ja tekisi työn vastaanottamisesta aina kannattavaa.
Kangas otti esimerkiksi 600 euron vuokra-asunnossa asuvan yhden lapsen yksinhuoltajan, joka saa kaikkiaan viittä erilaista sosiaalitukea alkaen lapsilisistä.
– Kun hänen ansiotulonsa nousevat 800 eurosta 1 200 euroon, hänen käteen jäävät tulonsa kasvavat. Jos tulot kasvavat 1 200 eurosta 2 500 euroon, käteen jäävä tulo ei enää kasva.
Kokeilussa käytettävän perustulon suuruutta Kangas ei ryhtynyt arvioimaan.
– Kannustinloukkujen lisäksi työllistymistä haittaa byrokratia ja tukien viiveloukut. Työttömät eivät uskalla ottaa vastaan hyvin lyhytaikaista työtä, koska työn päättymisen jälkeen toimeentulo vaarantuisi muutamaksi viikoksi, Kangas sanoo.
Neljä mallia puntarissa
Puhtaan perustulon vaihtoehtoina mietitään osittaista perustuloa, negatiivista tuloveroa ja muita malleja.
Osittaisessa perustulossa saaja voisi hakea pohjaosan lisäksi syyperusteista perustuloa, hieman nykyisen sosiaalituen tapaan.
Negatiivinen tulovero toimisi asiakkaan kannalta samoin kuin perustulo, mutta se vaatisi verohallinnolta panostusta ja tuloverojärjestelmän täytyisi olla ns. päiväntasalla.
Yksi mahdollisuus on jakaa perustulo perusosaan ja osallistumistukeen. Tätä ovat kannattaneet mm. entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) ja tutkija Jan-Otto Andersson.
lehti 