Esityksen sote-alueiden rahoituksesta pitäisi olla valmiina maaliskuun lopussa. Ratkaistavaa riittää, sillä vielä on epäselvää, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöt siirretään maakunnille. Hankalaksi on osoittautunut myös verotus.
Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti tähdensi kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa, että veronmaksajan ei pitäisi joutua maksamaan kiinteistöjä kahteen kertaan. Jos maakunnat ostavat kiinteistöt kunnilta, kansalaiset maksavat samat kiinteistöt toistamiseen maakuntavaroina.
Kyse on isosta omaisuudesta. Kiinteistöjä on kaikkiaan 3 000 ja niiden arvo on 6 – 6,5 miljardia.
Ostaminen olisi pulmallista siksikin, että maakunnat päättäisivät, mitkä kiinteistöt ne ostavat. Loput jäisivät kunnille ja niille pitäisi keksiä uutta käyttöä. Kunnissa pelätään erityisesti tätä mustan pekan jäämistä kouraan.
Kiinteistöjen hinnan määrittely on vaikeaa, koska kunnille voi jäädä kiinteistöjen hankkimiseksi otettuja lainoja ja niiden korkomenoja.
– Toinen mahdollisuus on vuokrata kiinteistöt. Silloin ongelmaksi tulee, kuka päättää kiinteistöjen saneeraamisesta. Miten käy, jos kiinteistöstä löytyy homeongelma, kehittämispäällikkö Sari Korento Kuntaliitosta muistutti.
Muina vaihtoehtoina ovat kuntien ja maakuntien yhteiset kiinteistöyhtiöt tai investointirahasto, joka lunastaisi tarvittavat kiinteistöt kunnilta. Valtiolla ei kuitenkaan ole varaa avittaa investointirahaston perustamista.
Palveluja pakko rajata
Kuntalaisille annettua palvelulupausta joudutaan rajaamaan, koska sote-uudistuksessa pitää saada 3 miljardin säästöt.
– Sosiaalilainsäädäntö lähtee nyt palvelutarpeesta. Joudutaanko ottamaan toisenlainen näkökulma: Mitä on mahdollista tarjota, lakiasiainjohtaja Arto Sulonen Kuntaliitosta totesi.
Yleisöpuheenvuorossa kummasteltiin, miksi valmistelussa on unohdettu potilas kokonaan. Säästöt pitäisi saada nimenomaan sujuvammalla palvelulla.
Työnjako selvittämättä
Sairaanhoidon osalta sote-suunnitelmia on muutettu siten, että kallis erikoissairaanhoito tulisi maakuntien kustannettavaksi. Aiemmin lähdettiin siitä, että valtio kustantaisi mm. kalliit elinsiirrot.
Kuntapäättäjiä ihmetytti 18 maakunnan ja 15 sote-alueen malli. Kuinka kauan kolme maakuntaa pysyvät elinvoimaisina, kun ne joutuvat ostamaan palvelut muilta.
Uhkana on myös, että maakunnat alkavat sijoittaa kilvan varusteisiin ja erikoissairaanhoitoon. Kilpavarustelu romuttaisi nykyisen toimivaksi todetun työnjaon yliopistosairaaloiden kesken.
Verotuksesta iso ongelma
Kansalaisen verotaakka ei saa kasvaa aluehallintouudistuksen takia. Tämä hallituksen linjaus aiheuttaa päänvaivaa sote-uudistuksen valmistelijoille.
Kun maakunnille tulee verotusoikeus ja ne päättävät itse veroasteensa, verotaakka voi kasvaa.
Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että kuntaverotukseen tulisi katto. Kunta ei voisi periä veroa enempää kuin annetun veroprosentin verran. Tästä seuraisi lisää vaikeuksia taloutensa kanssa painiville kunnille.
uutiskirje 