Puoluesihteeri on joukkuepelaaja

Näin tamperelainen Sinikka Torkkola vastaa kysymykseen, millaisen puoluesihteerin vasemmistoliitto hänestä saisi.

Hän alkoi pohtia ehdolle asettumista, kun Pirkanmaan piirihallituksessa sitä hänelle ehdotettiin. Hän päätyi siihen, että puolueelle voisi olla hyötyä hänen organisatorisesta kokemuksestaan.

– Olen koko elämäni organisoinut kaikenlaisia asioita, tosi hyvällä menestyksellä, toteaa tutkijatohtori, pääluottamusmies ja Pirkanmaan vasemmistoliiton puheenjohtaja, jonka viimeisin näyttö organisointitaidoista on nyt jo kolmatta vuotta talkoovoimin pyöritetty Vasen Kaista -verkkolehti.

Hyvänä puolenaan Torkkola ni-meääkin viestinnän ja julkisuuden hallinnan, onhan hän juuri viestinnän ammattilainen. Puoluekentän tuntemusta hän arvelee tarvitsevansa lisää.

– On perehdyttävä puolueen sisäisiin erilaisiin puoluekulttuureihin, jotta voisi omalta osaltaan tukea toimintaa eri puolilla maata.

Kuntavaalit etappi

Puolueella on pähkäiltävänään monia suuria kysymyksiä aivan lähitulevaisuudessa. Reaalipoliitikkona puoluesihteeriehdokas Torkkola nostaa kuitenkin esiin ensimmäisenä asiana vuoden 2017 kuntavaalit.

– Pitää alkaa keskustella siitä, miten kuntien palveluita tuotetaan ja kuka niitä tuottaa.

Menossa on julkisten palvelujen voimakas yksityistämisen ja osakeyhtiöittämisen suuntaus. Nyt pitää Torkkolan mielestä pohtia esimerkiksi sitä, miten avoimuus toteutuu julkisesti omistetussa yhtiössä. Unohtaa ei myöskään voi aluehallinto- ja sote-uudistusta.

– Kyllä kunnallisten palveluiden tematiikka on se, mihin kunta- ja maakuntavaalien alla on keskityttävä, Torkkola sanoo.

Pienet resurssit

Puolueen järjestöllistä tilaa määrittää vaalitappion jälkeen taloudellinen niukkuus. Torkkolan mielestä jatkossa onkin mietittävä, voisiko puoluetoimistojen työntekijöiden työtä täydentää vapaaehtoisella työllä.

– Resurssien vajaus on osin kestämätön tilanne. Useaa piiriä vetävät toiminnanjohtajat joutuvat miettimään tarkoin asioiden tärkeysjärjestystä.

Olipa taloustilanne mikä tahansa, tärkeää Torkkolan mukaan on kysyä kaikesta työstä, miksi sitä tehdään. Järjestörutiineista on raakattava turhat pois. Toisaalta on muistettava, että Vasemmistoliitto on jäsentensä puolue ja heidän joukossaan on monenlaisia toimijoita, joiden kaikkien toimintaa tulisi tukea.

– Osa on some-aktiiveja, osa taas haluaa istua perinteisessä kokouksessa. Jotkut haluavat toimia perinteisesti ay-liikkeessä tai valtuustossa.

Työelämän muutokset

Punaisen ja vihreyden vastakkainasettelua Torkkola ei ymmärrä.

– Eikä sitä ole syytä korostaa, sillä työelämä on muuttumassa ja ihmisetkin sen myötä muuttuvat.

Toisaalta Torkkola myöntää, että puolueen vihertyminen on paikoin voinut karkottaa kannattajia.

– Vai johtuvatko kannatuskuopat sittenkin puolueen ulkopuolisista tekijöistä, työelämän muutoksista, joihin emme ole osanneet sopeuttaa omaa toimintaamme, hän kysyy ja muistuttaa, että suomalaisista jo 700 000 on ei-tyypillisissä työsuhteissa.

Rasvattu koneisto

Puolueen keskeisiksi poliittisiksi teemoiksi Torkkola nimeää globalisaation merkitysten näkyväksi tekemisen ja Suomen paikan määrittelyn siinä, hyvinvointivaltion puolustamisen sekä uuden talouspoliittisen suunnan esittämisen. Neljäntenä hän nostaa esiin suhtautumisen työelämään ja sen muutoksiin.

Hän muistuttaa loppusyksyn hyvistä tuloksista, kun sote-maksuissa ja päivähoidon rajauksissa monet valtuustot päättivät toisin kuin hallitus ohjeisti.

– Päätöksiä tehtiin yhteistyössä muiden kanssa, Torkkola lisää.

Hänestä puoluesihteerin rooli on juuri tuottaa jäsenistölle mahdollisuuksia toimia, antaa eväitä ja tukea niin yksittäisiä piirejä kuin ihmisiäkin.

Ja puoluesihteerin on hänen mukaansa varmistettava, että järjestökoneisto on hyvin rasvattu.

– Eli isot asiat pitäisi pilkkoa konkreettisiksi käytännön kysymyksiksi. Jos esimerkiksi tulee yleislakko, niin ihmisten tulee osata ottaa kantaa ja kannat pitää osata tuoda esiin.