Hallituksen ajama 15 sote-alueen ja 18 itsehallinnollisen maakunnan malli on ajautumassa vaikeuksiin valmistelutyön edetessä.
– Mitä pidemmälle valmistelutyössä edetään, sitä vaikeammaksi tulee sovittaa 15 sote-alueen ja 18 maakunnan mallia yhteen, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
– Asiantuntijoiden mukaan 15 ei näytä sopivan oikein mihinkään kuvioon, totesi Tainio Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa torstaina.
Hän pitää mahdollisena, että hallitus joutuu vielä harkitsemaan uudestaan maakunta- ja sote-alueiden jakoa.
Hallitus ratkaisi taannoisen sote-riitansa päättämällä 15 sote-alueesta ja 18 itsehallintoalueesta.
Kolmen maakunnan hartiat eivät hallituksen arvion mukaan riitä sote-vastuiden kantamiseen. Niiden pitää liittoutua sotessa jonkun toisen maakunnan kanssa.
Ei ole tiedossa, mitkä kolme maakuntaa eivät järjestä sotea itsenäisesti ja minkä maakuntien kanssa ne asiansa järjestäisivät.
Tainion mukaan on vielä täysi arvoitus, miten näiden kuuden yhteisvastuullisen maakunnan päätöksenteko järjestetään.
– Ratkaisua on haettu jo kuukausia, mutta hyvää ei ole löytynyt.
Epäselvää on sekin, mitkä kuusi aluetta liittoutuvat keskenään.
Valmistelu laahaa
Kuntaliitossa ollaan huolissaan uudistusten etenemisestä. Suurten linjojen olisi pitänyt olla selvillä viimeistään helmikuun alkuun mennessä, mutta ne eivät ole valmiita vieläkään.
Suuriin linjoihin kuuluu 15/18-mallin lisäksi maakuntien rahoitus sekä kuntien omaisuuden siirtäminen sote-alueille.
Kuntaliitto kannattaa verotusoikeuden myöntämistä maakunnille.
– Mitä itsehallintoa sellainen olisi, jos maakuntahallinto perustuu pelkästään valtion rahoitukseen, kysyy Tainio.
Aluksi tarvitaan Tainion mukaan siirtymäaikaa, jolloin rahoituksesta vastaa valtio. Suuri verouudistus tarvitsee hänen mielestään kunnollisen valmistelun, eikä se ehdi maakuntien toiminnan käynnistymiseen vuoteen 2019.
– Uudistuksessa pitää myös turvata riittävä rahoitus kunnille.
Epätietoisuutta kunnissa
Kuntien valmiudet hallinnon ja sote-palvelujen muutoksiin vaihtelevat suuresti.
– Osa kunnista on pahoillaan siitä, että ne menettävät tehtäviä ja valtaa. Toiset ovat helpottuneita ja näkevät uusia mahdollisuuksia kunnan kehittämiseen, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Sini Sallinen.
Kuntaliiton kyselyssä 232 kuntaa piti nykyistä maakuntajakoa oikeana perustana itsehallintoalueiden muodostamiselle. 53 kuntaa puolestaan katsoi, ettei nykyinen maakuntajako kelpaa.
Vastaukset menivät sikäli tasan, että nykyistä maakuntajakoa vastustavissa kunnissa asuu noin puolet väestöstä.
Pääosa kunnista on tyytyväisiä nykyisiin maakuntiin, mutta joukkoon mahtuu niitäkin, jotka haluaisivat vaihtaa maakuntaa. Perusteena on, että kansalaisten luontainen asioimissuunta on toinen kuin nykyinen maakunta. Myös nykyinen sairaanhoitopiiri tai sote-yhteistyöalue voi olla toinen kuin nykyinen maakunta.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on ollut tiukkana, ettei maakunnan vaihtamisia sallita.
Kuntaliiton mielestä maakuntajako ei saa olla kiveen hakattu. Jos järkisyyt puhuvat vaihtamisen puolesta, se on sallittava.
uutiskirje 
