Suomalaisen eläkejärjestelmän suurin ongelma on eläkeläisköyhyys. OECD:n tutkimuksen mukaan suomalaisten 65 vuotta täyttäneiden köyhien osuus on 7,8 prosenttia koko ikäluokasta. Luku on selvästi suurempi kuin maissa, johon Suomea yleensä verrataan.
Näin kirjoittaa Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö tänään ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
Naisten köyhyysriski verrattuna miesten vastaavaan on vanhemmissa ikäluokissa noin kaksinkertainen miehiin verrattuna. Kaikkein suurin riski on iäkkäimmillä, yksin elävillä naisilla (40 prosenttia), kun riski tämän ikäluokan miehillä on 25 prosenttia. Ero selittyy pääosin naisten lyhyemmillä työurilla.
Eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa kansalaisaloite, jossa ehdotetaan nykyisen työeläkeindeksin muuttamista ansiotasoindeksiksi. Nykyisinhän työeläkkeitä tarkistetaan laskemalla indeksi, josta 80 prosenttia muodostuu elinkustannusten ja 20 prosenttia ansiotason muutoksista. Kansaneläkkeitä tarkistetaan pelkän elinkustannusindeksin muutosten mukaan.
”Eläkeläisköyhyyteen muutos taitetusta indeksistä ansiotasoindeksiin ei toisi suoranaista ratkaisua, koska ansiotasoindeksin prosentuaalinen muutos tuo eniten euroja niille, joiden eläkkeet ovat ennestään korkeimpia. Tämä johtaisi eläke-erojen kasvuun. Siksi eduskunnan olisi asiaa käsitellessään hyvä miettiä, miten indeksikorotukset saataisiin jaetuksi tasaisemmin niin, että myös pieneläkeläiset hyötyisivät”, Kivistö kirjoittaa.
Kalevi Kivistön koko kirjoitus Kansan Uutisten Viikkolehden Horisontti-palstalla.
uutiskirje 
