Ratkaisun hetket uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamisessa lähestyvät. Keskiviikkona hankkeessa mukana olevien 49 ammattiliiton edustajat kävivät läpi valmistelujen keskeistä sisältöä. Niihin kuuluvat hallinnolliset ja taloudelliset ratkaisut sekä hankkeen käytännön toteutus.
– Kokous oli hyvähenkinen ja eteenpäin suuntautuva, luonnehtii Vakuutusväen liiton puheenjohtaja Liisa Halme liittojen kokousta.
Hän edustaa STTK:laisia ammattiliittoja hankkeen ohjausryhmässä.
Seuraava etappi on ohjausryhmän kokous 10. maaliskuuta. Silloin esitykset uuden keskusjärjestön säännöistä, taloudesta ja toimintastrategiasta tulee olla valmiita liittojen käsiteltäväksi.
Uuden keskusjärjestön nouseminen tai kaatuminen on liittojen käsissä. Niiden päättävät kokoukset järjestetään huhti–toukokuussa.
Halme muistelee, että ensimmäisenä STTK:laisena liittona päätöstä on tekemässä rakennusinsinöörien ja arkkitehtien RIA.
Aiesopimus uuden keskusjärjestön perustamisesta on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa.
Sitoutumaton ja moniarvoinen
Selvitystyössä mukana olevissa 49 ammattiliitossa on yhteensä 1,7 miljoonaa jäsentä. SAK:n ja STTK:n jäsenliittojen lisäksi mukana on kaksi akavalaista ja kymmenen keskusjärjestöihin kuulumatonta ammattiliittoa.
Uuden keskusjärjestön perustajat ovat vielä varsin vaitonaisia sisällöllisistä ratkaisuista, sillä esityksiä ei ole vielä lyöty lukkoon. Yksi tärkeä lähtökohta on Halmeen mukaan kuitenkin selvä. Uudesta keskusjärjestöstä tulee puoluepoliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen.
Uutta vanhalle järjestöpohjalle
Uusi keskusjärjestö perustetaan SAK:n pohjalle niin, että SAK:n säännöt korvataan uuden keskusjärjestön säännöillä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK siirtää varansa, velkansa ja vastuunsa uuteen järjestöön.
Tämä on todettu teknisesti yksinkertaisimmaksi ratkaisuksi.
SAK:n jäsenliitot kuuluvat automaattisesti uuteen keskusjärjestöön ja muut liitot hakevat jäsenyyttä.
Järjestön ylimmäksi päättäväksi elimeksi esitetään edustajistoa. Sen lisäksi järjestölle on tarkoitus valita hallitus ja työvaliokunta.
Hallintoelimistä on tulossa varsin suuria, koska jäsenjärjestöille halutaan turvata laajat osallistumismahdollisuudet.
Kaikilla jäsenliitoilla on edustaja tai useampia edustajistossa. Järjestön hallitukseen tulisi jäsenen tai yleisvarajäsenen paikka jokaiselle jäsenjärjestölle. Näin jokaisella jäsenliitolla olisi vähintään puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.
uutiskirje 
