Hallitukselta toivotaan linjausta, montako maakuntaa Suomeen tulee. Tietoa tarvittaisiin lainvalmistelua varten, sillä maakuntien tulo tietää isoa lakimuutosrumbaa.
Toistaiseksi ministeriöissä valmistellaan maakuntauudistusta 18/15-mallin mukaisesti. Kun samaan aikaan valmistellaan sote-uudistusta, virkamiesten ja asiantuntijoiden työpäivät venyvät pitkiksi.
Keskeiset esitykset pitää saada valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä, jotta ne ehtisivät keväällä vähintään eduskunnan lausunnolle.
Lakimuutosten valmistelu käynnistyi jo viime vuoden puolella. Silti edessä on iso työ ja aikapaine on kova.
– Meillä on lukuisia valmisteluryhmiä, joissa on 80–90 asiantuntijaa kussakin. Nyt tehdään kohtuulyhyellä aikataululla aika mittavaa lainsäädäntöä, sanoo valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston päällikkö, ylijohtaja Päivi Laajala.
Lainvalmistelua moitittiin jo edellisen hallituksen aikana liian hätäiseksi. Nyt valmisteluvauhti on vähintään yhtä kiireistä.
– Tämä on haasteellista. Vaikka meillä on hyviä valmistelijoita ja asiantuntijoita, varsinaisen lain ja sen perustelujen kirjoittaminen on muutaman asiantuntijan varassa, Laajala toteaa.
– Näemme viimeistään lausuntokierroksella, kuinka olemme onnistuneet.
Vaativimpana työnä Laajala pitää maakuntien rahoitusmallia ja sen arviointia. Rahoitus pitäisi saada sellaiseksi, ettei kansalaisen kokonaisverotus kiristy.
Muutoksia lukuisiin lakeihin
Kevään mittaan pitää saada valmiiksi lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä lakiesitys maakuntien perustamisesta, sen voimaanpanemisesta, laki maakunnista ja laki maakuntien rahoituksesta.
Muutoksia tulee myös kuntalakeihin. Peruspalvelu- ja valtionosuuslaki sekä tuloverolaki täytyy muuttaa uuden rakenteen mukaisiksi.
Laajala huomauttaa, että näiden lisäksi on iso joukko hallintoon ja talouteen liittyviä erityislakeja, kuten hallintolaki, julkisuuslaki, kielilaki, arkistolaki, vaalilaki ja laki valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Kansalaisen oikeudet tiedonsaantiin täytyy turvata myös maakuntien osalta, joten informaatiolainsäädäntöä täytyy muuttaa.
Henkilöstön asema turvattava siirrossa
Pelkästään noin 220 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijän siirtyminen kuntien palveluksesta maakuntien palvelukseen vaatii lukuisia lakimuutoksia. Työehtojärjestelmää ja eläkejärjestelmää koskevat lainsäädäntömuutokset pitää tehdä ennen kuin maakuntauudistus astuu voimaan.
Syksyllä on edessä asiakkaan valinnanvapauteen liittyvän lainsäädännön muuttaminen, monikanavarahoitusuudistus ja sosiaalihuollon erityislainsäädäntö.
Myös muun erityislainsäädännön pykälät täytyy tarkistaa, jotta ne vastaavat uutta sote- ja maakuntarakennetta.
Karkeasti arvioiden kyse on 300 muutoksesta ja enemmästä, jos maakunnille annetaan muitakin tehtäviä kuin sosiaali- ja terveyspalvelut.
Lisätietoa maakunta- ja sote-uudistuksesta löytyy alueuudistus.fi -sivuilta.
uutiskirje 
