Etenkin kokoomuksen rummuttama valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on käytännön tasolla suuri kysymysmerkki. Terveydenhuollossa sille ei ole ollut juuri kysyntää.
Suomalaisten oikeus valita julkisen terveydenhuollon hoitopaikkansa laajentui vuoden 2014 alusta koko maata koskevaksi. Toistaiseksi noin 2,5 prosenttia kansalaisista on käyttänyt mahdollisuuttaan vaihtaa hoitopaikkaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
– Valinnanvapaus on Suomessa edennyt muihin maihin verrattuna varovaisesti, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Timo Sinervo.
– Meidän on hankalaa hyödyntää muiden maiden malleja, sillä Suomen palvelujärjestelmä on koko ajan menossa ainutlaatuisempaan suuntaan. Esimerkiksi palvelujen integraatio lisääntyy ja henkilöstön työnjakomuutokset ovat pidemmällä kuin muualla. Kun palvelut ovat kehittymässä, tulisi myös muistaa, että valinnanvapaus ei saa estää palvelujen kehittämistä tai innovaatioita.
THL:n johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila sanoo, ettei valinnanvapaudella tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen ei ole itsestään selvää.
– Hyötyjen saavuttaminen vaatii suunnitelmallista otetta, joka perustuu yhteiseen ymmärrykseen valinnanvapauden tavoitteista ja siten koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoitukseen uudistamisesta.
Sote-johtajien kannat jakautuvat
Valinnanvapauden vaikutus sote-palveluiden yhdenvertaisuuteen jakaa voimakkaasti sosiaali- ja terveysjohtajien näkemyksiä. SOSTEn kyselyyn vastanneista 38 prosenttia arvioi yhdenvertaisuuden parantuvan. Toisaalta 36 prosenttia arvelee yhdenvertaisuuden vähenevän. Kyselyn tulokset julkistettiin tiistaina.
– Valinnanvapautta on punnittava erityisesti siitä näkökulmasta, edistääkö se sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista asiakkaan näkökulmasta. Parantaako se palvelujen saatavuutta ja laatua ja sitä kautta kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, SOSTEn johtaja Anne Knaapi painottaa.
Kyselyn vastaajien mielestä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta. Valinnanvapauden ennakoidaan parantavan palvelujen laatua kaupungeissa ja taajamissa. Saatavuuden ennakoidaan parantuvan taajamissa ja keskikokoisissa 25 000–60 000 asukkaan kunnissa. Vastaavasti maaseudulla palvelujen saatavuuden arvioidaan heikkenevän.
Edellyttää omaisten aktiivisuutta
Erityistä huolta sote-johtajissa aiheutti pitkäaikaissairaiden ja monipalveluasiakkaiden palvelujen saatavuus uudessa järjestelmässä: pystytäänkö heille varmistamaan ehjät, toimivat hoitoketjut?
Johtajien mukaan valinnanvapaus toteutuu huonosti erityisesti muistisairailla ja kehitysvammaisilla, jos omaiset eivät aktiivisesti seuraa palvelujen saamista.
– Tarvitaan tarkkaa määrittelyä siihen, mihin sosiaali- ja terveyspalveluihin valinnanvapaus soveltuu. Mikäli asiakas tarvitsee valinnan tekemiseen tukea, tarvittava palveluohjaus on järjestettävä. Palveluohjauksen merkitys korostuu, Knaapi painottaa.
Puolet sosiaali- ja terveysjohtajista ennakoi valinnanvapauden lisäävän sote-kustannuksia. Kustannusten nousussa johtajat pohtivat erityisesti seuraavia kysymyksiä: Millä perusteilla yksityisen palvelun suoritteita korvataan? Missä laajuudessa palveluja voi julkisin varoin käyttää?
SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselyyn vastasi kaikkiaan 109 kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- terveysjohtajaa. Vastaajat edustavat yhteensä 53 prosenttia kunnista.
lehti 