Suomessa vuodesta 2008 jatkunut talouskriisi on muuttanut funktionaalista tulonjakoa eli palkkatulojen ja voittojen keskinäistä suhdetta palkkatulojen hyväksi. Tekeillä oleva kilpailukykysopimus heilauttaisi suhdetta toiseen suuntaan, arvioi Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savela keskuksen blogissa.
Savelan mukaan voittojen osuuden pienentyminen ja vastaavasti palkkatulojen osuuden kasvu on tyypillistä lama-ajoille. Erityisesti näin tapahtui 1990-luvun alussa, mutta jo vuonna 1995 voittojen osuus tuloista kohosi yli 30 prosenttiin.
Koko 1980-luvun voittojen osuus oli noin 25 prosenttia, mutta kymmenvuotisjaksolla 1998‒2007 kokonaan uudella tasolla keskimäärin 35 prosenttia. Elektroniikkateollisuuden kultakauden vaikutus luvuista puhdistettunakin voittojen osuus oli keskimäärin 32 prosenttia.
Viime vuosina voittojen osuus on ollut jälleen noin 25 prosenttia.
Savela kirjoittaa voittojen osuuden laskun selittävän sitä, miksi työnantajapuoli parhaillaan pyrkii alentamaan työvoimakustannuksia.
Heiluri yritysten hyväksi
Sopimus muuttaisi funktionaalista tulonjakoa yritysten voittojen hyväksi monella tavalla. Työnantajien työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sosiaaliturvamaksua aiotaan alentaa yhteensä 2,63 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä. Mekaanisesti laskien palkkatulojen osuus arvonlisäyksestä pienenisi 1,7 prosenttiyksikköä ja vastaavasti voittojen osuus kasvaisi.
Työajan vuosittaisen 24 tunnin pidennyksen vaikutus olisi EK:n laskelmien mukaan lähes yhtä suuri kuin työnantajan sivukulujen alentamisen vaikutus.
Myös palkankorotusten jäädyttäminen vuonna 2017 muuttaisi funktionaalista tulonjakoa.
1990-luvun funktionaalisen tulonjaon muutos kasvatti tuloeroja. Nykyisessä taantumassa yritykset ovat maksaneet entistä suuremman osan voitoistaan osinkoina. Osinkojen kasvu oli tuloerojen kasvun taustalla 1990-luvulla.
uutiskirje 
