YK:n erikoislähettiläs Staffan de Misturan välittämien Syyrian rauhanneuvottelujen on määrä jäädä tänään torstaina tauolle.
Viime viikon maanantaina alkaneissa Geneven neuvotteluissa osapuolet ovat tuttuun tapaan syytelleet toisiaan. Niin sanotun maltillisen opposition muodostama neuvotteluvaltuuskunta HNC ja Syyrian hallituksen edustajat eivät edes tapaa toisiaan kasvokkain.
Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Diplomaattilähteisiin viitaten useat maailman tiedotusvälineet ovat viime viikkoina arvioineet, että vetovastuun ovat ottaneet Yhdysvallat ja Venäjä.
Tulitauko on nyt pääsääntöisesti pitänyt lähes neljä viikkoa.
Ja mikä tärkeintä, niillä sanotaan nyt olevan tietty minimiyhteisymmärrys. Kumpikin on joutunut myöntämään, etteivät niiden liittolaiset pysty voittamaan sotaa.
Vaihtoehtoina ovat joko kompromissin hakeminen tai tilanteen muuttuminen entistä pahemmaksi, mikä taas hyödyttäisi ennen kaikkea Isisiä ja muita jihadisteja. Ne eivät kuulu neuvottelujen piiriin, vaan muiden sopiessakin sota niitä vastaan jatkuisi.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry saapui keskiviikkona Moskovaan neuvottelemaan Syyrian ja Ukrainan kriiseistä.
Liittolaisia painostetaan
Tulitauko on jatkunut lähes neljä viikkoa, helmikuun 27. päivästä lähtien. Rikkomuksista huolimatta se on asiantuntijoiden mukaan pitänyt jopa yllättävän hyvin.
Tulitauosta ilmoittivat viikkoa ennen sen alkamista Münchenissä Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerit John Kerry ja Sergei Lavrov.
Helmikuun puolivälissä Turkki ja Saudi-Arabia näyttivät olevan valmiit lähettämään maajoukkoja tukemiensa kapinallisryhmien avuksi. Yhdysvaltain sanotaan painostaneen niitä pidättäytymään tästä.
BBC:n tietojen mukaan Kerry myös uhkasi oppositiota, että sen on lähdettävä tulitaukoon ja neuvotteluprosessiin, muuten siltä katkaistaan kaikki länsimaiden rahallinen tuki.
Venäjän puolestaan kerrotaan tehneen sekä Iranille että Syyrian hallitukselle selväksi, että se päättää askelmerkit. Väitetään, että Vladimir Putin kertoi Venäjän vetäytymisilmoituksesta puhelimitse Syyrian presidentille Bashar al-Assadille vasta samana päivänä, kun asia julkistettiin.
Vetäytymisilmoituksen syvin merkitys lienee enemmän poliittinen kuin sotilaallinen. Venäjä pystyy halutessaan palaamaan hyvin nopeasti, mutta vetäytymisilmoitus oli niin sanottu luottamusta lisäävä toimi ja samalla viesti Syyrian hallitukselle, ettei sillä ole avointa valtakirjaa.
Ei kaadeta al-Assadiin
Staffan de Mistura ei tiettävästi aio hötkyillä nopeisiin läpimurtoihin, vaan pyrkii vähittäiseen luottamuksen lisäämiseen.
Neuvotteluissa on määrä sopia puolentoista vuoden siirtymäkauden hallinnosta, joka valmistelisi Syyrialle uuden perustuslain. Päätteeksi järjestettäisiin kansainvälisesti valvotut vapaat vaalit.
Tulitaukoa ja humanitaarista tilannetta käsittelee kaksi erillistä työryhmää, jotta itse neuvotteluissa voitaisiin keskittyä Syyrian poliittiseen tulevaisuuteen.
Syyrian hallitus pitää kiinni siitä, että al-Assadin asema ei ole neuvottelujen kohteena. Oppositiolle taas al-Assadin lähtö on ennakkoehto.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat kuitenkin antaneet ymmärtää, ettei prosessia kaadeta al-Assadiin.
Miten sitten ympyrä neliöidään käytännössä? Arvioiden mukaan siten, että Yhdysvallat sallii al-Assadille roolin siirtymäkaudella, ja Venäjä puolestaan takaa, että lopulta al-Assad lähtee.
Tämän näkemyksen mukaan al-Assad ei ole henkilönä Venäjälle tärkeä. Venäjälle riittää, että se saa pitää uudelleen saavutetun alueellisen vaikutusvaltansa sekä kaksi sotilastukikohtaansa Syyriassa.
Pelissä lukuisia intressejä
Venäjä ei kuitenkaan suoraan määrää Syyrian hallitusta eikä Yhdysvallat oppositiota. Oppositio on hajanainen. HNC koostuu 34 ryhmästä, mutta kaikkiaan oppositioryhmiä on paljon enemmän.
”Maltilliset” oppositioryhmät ovat useissa vaiheissa tehneet alueellisesti yhteistyötä neuvotteluista suljetun ääri-islamistisen al-Nusran rintaman kanssa.
Syyrian hallitus on Venäjän ilmatuen lisäksi ollut ratkaisevasti riippuvainen iranilaista sotilaista ja Libanonin Hizbollahin joukoista.
Rojava eli Pohjois-Syyrian kurdialueet ilmoitti viikko sitten luopuvansa kolmen itsehallinnollisen kantonin mallista ja perustuvansa yhden hallintoalueen, josta tulisi osa Syyrian tulevaan liittovaltioon. Geneven neuvottelujen lähtökohtana on kuitenkin yhtenäinen Syyria.
Turkin raivokkaan vastustuksen vuoksi Rojavaa hallitsevaa PYD:tä ei ole kelpuutettu osapuoleksi Geneven neuvotteluihin.
Pelissä on niin monta tekijää omine intresseineen, että neuvottelut voivat kaatua monesta syystä. Päämääräkin tuntuu liki mahdottomalta: koota osapuolet yhdeksi valtioksi viisi vuotta jatkuneiden hirmutekojen jälkeen.
Mutta neuvottelut eivät ole kokonaan vailla toivoa. Sekin taitaa olla enemmän kuin ennen.
uutiskirje 
