Harmaa talous vie suomalaisilta 4,5 -5,5 miljardia euroa vuodessa.
– Tämä on kuitenkin vain yksi arvio. Oikeasti me emme tiedä emmekä koskaan tule tietämään paljonko rahaa katoaa, koska kysymys on piilorikollisuudesta, SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.
Hän toivoo Juha Sipilän hallituksen käynnistävän pikaisesti uuden harmaan talouden torjuntaohjelman. Edellinen päättyi vuodenvaihteessa, eikä uudesta ole vielä ilmoitettu.
– Ei kukaan mene torille hillumaan, että minä olen kavaltanut valtiolta esimerkiksi 10 000 euroa. Jonkun on otettava rosvot kiinni, Laukkanen vaatii.
Hänen mukaansa ilman uutta torjuntaohjelmaa Sipilän hallitus ei voi lunastaa lupaustaan harmaan talouden aktiivisesta torjumisesta.
Laukkanen kirjoitti taannoin Satakunnan Kansassa, että miljardien kokoiset verovuodot ovat sietämättömiä mille tahansa hallitukselle.
– Jos mukaan lasketaan aggressiivisesta verosuunnittelusta koituvat tappiot, verottajan menetykset ovat huomattavasti suuremmat, hän luonnehtii.
Harmaa talous kansainvälistyi
Laukkasen mukaan harmaa talous on laillisesti hankittua tuloa, joka muuttuu verolakien vastaiseksi vasta siinä vaiheessa ja siltä osin, kun se jää ilmoittamatta verottajalle.
– Tiedetään, että kaikissa tulomuodoissa osa tuloista jää ilmoittamatta. Kaikessa verotuksessa on vuotoa: arvonlisäverotuksessa, ansiotuloverotuksessa, pääomatuloverotuksessa ja tullimaksuissa.
Suomessa keskustelu lähti aikoinaan liikkeelle työvaltaisesta harmaasta taloudesta. Nyt pitäisi Laukkasen mielestä päästä kiinni myös muuhun harmaaseen talouteen.
Nykyisin nopeimmin kasvavat ne harmaan talouden muodot, jotka hyötyvät kansainvälisyydestä. Ne tarkoittavat pääomatuloja ja kansainvälisiä sijoitustoiminnan tuottoja.
– Siellä mahdollisuus kontrolloida tilisiirtoja on selvästi heikompi kuin kansallisesti valvottavat tulomuodot, kuten ansiotulo.
Väärin mitattu
Suomessa on että harmaa talous pesii erityisesti rakennusalalla. Laukkanen on eri mieltä.
– Rakennusala on otollinen harmaalle taloudelle, koska siellä työpaikat ovat projektiluonteisia. Ne kestävät jonkin aikaa ja sitten mennään taas toiselle töihin. Työvoima liikkuu paljon ja alihankintaa on helvetisti ja ulkomaista työvoimaa on paljon.
Laukkanen väittää, että vaikka rakennusala poistettaisiin tarkastelusta kokonaan, valtaosa harmaasta taloudesta jäisi.
– Ongelmana on, että kaikki tehdyt tutkimukset perustuvat sellaisiin mittauksiin, joissa katsotaan vain työtuntien määrää.
Laukkanen muistuttaa, että jos arvonlisä muodostuukin jostakin muusta kuin työtunneista, tutkimusmenetelmätkin ovat vääriä.
– Ja millä ihmeellä me se harmaa raha otetaan kiinni.
uutiskirje 
