Hallitusohjelman mukaan sote-uudistuksen ensisijainen tavoite on vahvistaa julkisen palveluntuotannon perustasoa ja parantaa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota.
Tämä tavoite on valmistelun edetessä karannut yhä kauemmas, toteaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hänen mukaansa hallituksen keskiviikkona esittelemä linja vie isoin askelin kohti sekavaa, hyvin markkinavetoista järjestelmää.
Eloranta pitää palvelujen laajaa yhtiöittämistä isona periaatteellisena muutoksena, joka heikentää julkisen vallan ja julkisen palvelun periaatetta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla kasvavat riskit kustannusten noususta, ylihoidosta ja asioiden viemisestä yhtiösalaisuuden piiriin. Kansalaisten ja maakuntapäättäjien demokraattinen kontrolli häviää.
– Jos hallitus todella aikoo vaalia yksityisten yritysten pääsyä sote-markkinoille, on kaikille avoimesta ja oikeudenmukaisesta hyvinvointipalvelujen valikoimasta enää muisto jäljellä.
– Voi myös hyvällä syyllä kysyä, mihin yritykset tarvitsevat tällaista suojelua ja erityiskohtelua.
EU ei pakota kilpailuttamaan
Hallitus perustelee tätäkin asiaa EU:lla, sen kilpailulainsäädännöllä ja EU:n asettamalla potilaiden liikkuvuusdirektiivillä.
JHL:n Elorannan mielestä koko asetelma on rakennettu vääriin perusteluihin.
– EU:n vaatima kilpailuneutraliteetti ja yhtiöittämisvelvoite ei koske julkisia hyvinvointipalveluja, vaan markkinaehtoista toimintaa. Jotta kilpailuneutraliteetin vaatimus voidaan ulottaa koskemaan perus- ja jopa erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluja, on nämä palvelut siis ensin pakko siirtää markkinoiden armoille.
– Tässä ei enää puhuta ulkoistamisesta, vaan ideologisesta yksityistämisestä. Toisaalta hallituksen linjausten mukaan julkinen sektori hoitaa kuitenkin ne tapaukset, jotka eivät yrityksille kelpaa, Eloranta ihmettelee.
Hän uskoo, että laillistettu kermankuorinta aiheuttaa veronmaksajille ison laskun. Valinnanvapaudesta tehtiin väline voiton tavoitteluun, vaikka sen piti olla tavallisille ihmisille hyväksi.
Julkiselle sektorille lisätaakka
Julkisen sektorin taakkaa kilpailutilanteessa lisää Elorannan mukaan se, että sen on huolehdittava palvelujen valvonnasta ja jatkuvan kilpailuttamisen järjestämisestä. Eloranta edellyttää, että tästä koituvat kustannukset lasketaan tasapuolisesti kaikkien eri tahojen järjestämien palvelujen sisälle. Muuten yksityiset palveluntarjoajat saisivat epäreilua kilpailuetua julkisiin tuottajiin nähden.
Henkilöstön ja asiakkaiden kannalta Eloranta pitää erittäin huolestuttavana sitä, että turvattomuus ja poukkoilu lisääntyvät palveluissa.
– Epävarmuuden ja jatkuvan konseptikilpailutuksen keskellä ei synny tehokkaita ja eheitä palveluketjuja. Keskeinen tavoite kustannussäästöistä jääneekin tällä menolla haaveeksi.
Eloranta vaatii, että jos suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluista tuotetaan jatkossa yhtiöissä, on hallituksen uudistettava osakeyhtiö- ja kirjanpitolakeja niin, että julkisin varoin toimivat yhtiöt joutuvat julkistamaan tiedot samalla avoimuudella ja tarkkuudella kuin julkisen sektorin toimijat, esimerkiksi kunnat, nyt tekevät.
Henkilöstön asema vielä auki
Henkilöstön kohdalla uudistuksen pääperiaate on liikkeenluovutus, eli kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy maakuntiin vanhoina työntekijöinä. Hallituksen linjauksista ei kuitenkaan käy ilmi, koskeeko liikkeenluovutus myös yhtiöitä ja uusia kilpailutuksia. Paljon jää riippumaan siitä, missä vaiheessa yhtiöt perustetaan. Henkilöstön, työsuhteiden ehtojen ja kuntaeläkkeiden rahoituksen kohdalla on siis isoja riskejä, Eloranta toteaa.
– Hallituksen linjauksista paistaa ylipäätään sama puute, joka on koko ajan vaivannut uudistuksen valmistelua: henkilöstövaikutuksia ei ole arvioitu. Yhä puhutaan löysästi sote-tehtäviä hoitavista henkilöistä. Mitä ammattiryhmiä tässä oikeasti tarkoitetaan? Kysymys on tärkeä hyvin suurelle joukolle, sillä sote-palveluissa työskentelee yli 200 000 ihmistä.
– Henkilöstön asemasta on annettava pidemmälle vievä lupaus. Työehtojen tulee olla oikeudenmukaiset kaikissa palvelun tuottamisen malleissa, eikä työehtojen dumppaamista pidä sallia missään tilanteessa.
uutiskirje 