Noin 220 000 kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palkollista vaihtaa työnantajaa, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa.
Maakuntien palvelukseen siirtyy väkeä myös pelastuslaitoksista, Ely-keskuksista ja kuntien viranomaistoiminnoista sekä valtion aluehallinnosta.
– Henkilöstö siirtyy uusien isäntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kyseessä on Suomen historian suurin liikkeenluovutus, sanoo Tekniikka- ja terveys KTN -neuvottelujärjestön neuvottelujohtaja Jukka Kauppala.
Hän on jäsenenä sote- ja maakuntahallintouudistusta valmistelevassa kolmikantaisessa henkilöstöasioita käsittelevässä ryhmässä.
Työnantajan massamittaisesta vaihdoksesta seuraa myös massiivinen yt-neuvottelujen sarja, kun väkeä siirretään sadoista kunnista ja kuntayhtymistä 18 maakunnan palvelukseen.
Uutta työnantajaa ei vielä ole
Vaikeusastetta lisää sekin, että uusia maakunnallisia työnantajia ei ole vielä olemassa.
– Suunnitelmien mukaan muutoksen yhteydessä käydään useamman tahon yt-neuvottelut. Ensinnäkin yt:t käydään työvoimaa luovuttavissa kunnissa ja kuntayhtymissä.
Seuraava vaihe on yt-neuvottelut työvoimaa vastaanottavissa maakunnissa. Koska maakuntia ei ole olemassa, ne käydään Kauppalan mukaan ilmeisesti maakuntien perustamista valmistelevissa organisaatioissa.
Vielä ei ole selvää mitä seurauksia on hallituksen päätöksestä, jonka mukaan sote-uudistus toteutetaan yhtiöittämällä ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka ovat mukana markkinakilpailussa.
– Todennäköisesti käy niin, että väki siirtyy ensin maakuntiin. Kun maakunnat sitten yhtiöittävät palvelutuotantoaan, väkeä siirtyy edelleen yhtiöiden palvelukseen.
Teoriassa voi Kauppalan mukaan olla mahdollista, että maakuntia valmistelevat organisaatiot perustavat yhtiöitä. Todennäköisenä hän ei sitä pidä.
– Todennäköisemmin maakunnat päättävät yhtiöittämisistä ja perustavat yhtiöt. Se tapahtuu sitten myöhemmässä vaiheessa.
Edessä palkkojen harmonisointi
Isossa mullistuksessa on auki vielä kovin moni asia. Harjoitus on kokonaisuutena melko monimutkainen, Kauppala toteaa.
– Sekä siirtyvälle että kuntiin jäävälle henkilöstölle pitää rakentaa jonkinlainen kehittynyt muutosturva tässä myllerryksessä.
Tilanne ei ole helppo myöskään kuntiin jäävälle henkilöstölle. Kunta ei ole entisensä sote- ja maakuntauudistusten jälkeen. Keskeisiä toimintoja siirtyy maakuntiin, ja niiden mukana lähtee monesta kunnasta yli puolet henkilöstöstä. Myös kuntiin tulevat rahavirrat ohenevat.
Maakunnissa iso tehtävä on henkilöstön istuttaminen uuteen organisaatioon. Vaikka kunnallinen sopimusjärjestelmä on luonut henkilöstöpolitiikan raamit, eri kunnissa ja kuntayhtymissä on erilaisia palkkarakenteita ja palkkatasoja. Myös tehtäväkuvat poikkeavat toisistaan.
Kauppala korostaa, että palkkojen harmonisointi kuuluu ensimmäisiin tehtäviin. Siitäkin huolimatta, että sen toteuttamiseen tarvitaan siirtymäaikaa.
– Maakunnallisen toimijan sisällä täytyy olla yhdenmukainen palkkausjärjestelmä. Perusteettomia palkkaeroja ei voi olla.
Soteen asetetut säästöodotukset eivät voi perustua palkkojen yhdenmukaistamiseen. Palkkoja ei Kauppalan mukaan voi harmonisoida alimman mukaan.
– Työntekijän palkkaa on paha alentaa ilman perusteita.
Maakunnallinen sopimusjärjestelmä
Maakuntia varten ei ole omaa sopimusjärjestelmää, joten sellainen täytyy rakentaa. Lähtökohtana on, että kunnallinen sopimusjärjestelmä siirretään soveltuvin osin ja mahdollisimman vähin muutoksin maakuntiin.
Lähtökohtana on maakunnallinen pääsopimus, jossa sovitaan mitkä ovat pääsopimusjärjestöjä.
Kuntatyönantajat KT:stä tulee myös maakuntatyönantajien järjestö.
Myöskään palkansaajapuolella Kauppala ei usko syntyvän vaikeuksia.
– Kaikki nykyiset kunta-alan pääsopijajärjestöt edustavat edelleen samaa porukkaa, joka siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä maakuntiin.
uutiskirje 