Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon kehittämisen ja rahoituksen uudistamiseksi, kertoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) maanantaina. Nyt lausuntokierrokselle lähtenyt esitys tarkoittaa kaikkien valtion omistamien väylien yhtiöittämistä valtion sataprosenttisesti omistamaan yhtiöön.
Hallitus päättää asiasta aikaisintaan syksyllä 2017. Valmistelun tavoite on, että valtionyhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa.
Valtionyhtiö rahoittaisi toimintansa pääosin käyttöperusteisilla asiakasmaksuilla, joilla korvattaisiin osa nykyisistä liikenteen veroista ja maksuista. Valtionyhtiö olisi tapa saada myös esimerkiksi eläkeyhtiöt investoimaan Suomeen ja kotimaisiin teihin ja muihin väyliin sekä luomaan hankkeita, joihin on mahdollista saada EU-rahoitusta, esitystä perustellaan.
Yhtiön vastaisi perusväylän ylläpidosta ja kehittämisestä. Bernerin mukaan malli mahdollistaisi autoiluun kohdistuvien verojen alentamisen kahdella miljardilla eurolla.
Bernerin mukaan valtion väylien hallinnointi valtion yhtiössä tehostaisi väyliin sidotun varallisuuden käyttöä sekä varmistaisi laajat kehittämisinvestoinnit ja paremmat liikennepalvelut asiakkaille. Se myös parantaisi julkisen talouden kantokykyä.
– Uudistuksen tarkoituksena on tuoda kestävyyttä ja uusia mahdollisuuksia liikenneverkon investointien rahoittamiseen. Asiakkaan etu olisi muun muassa se, että jatkossa asiakas maksaisi vain käyttämistään palveluista, Berner sanoi.
Budjetti ei riitä liikennepolitiikan tarpeisiin
Berner korosti, että kyseessä ei ole yksityistäminen.
Keskustalainen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen Markku Rossi perustelee ratkaisua sillä, ettei valtion budjetti yksin riitä kaikkiin liikennepolitiikan tarpeisiin.
– Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esittämä valtionyhtiö on toteuttamiskelpoinen ratkaisu rahoittamaan ja hallinnoimaan etenkin isoja liikennehankkeita.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä pitää liikennemarkkinan avaamista yhtä suurena mahdollisuutena kuin telealan vapauttaminen oli 1990-luvulla. Suomeen ja Eurooppaan syntyi uusia toimintamalleja, kasvua ja menestyviä yrityksiä.
– Nyt tavoitteena tulee olla samanlaisen dynamiikan synnyttäminen liikennetoimialalle.
Mikäli uudistus toteutetaan oikein, asiakas saa Penttilän mukaan mahdollisuuden valita erilaisista vaihtoehdoista itselleen tai edustamalleen yritykselle parhaiten sopivan vaihtoehdon. Onnistuessaan siirtyminen liikennekaareen tarkoittaa merkittävää kilpailukykyloikkaa.
Hallitus kokonaisuudessaan ei ole vielä ottanut kantaa liikennekaareksi kutsuttuun kokonaisuuteen.
uutiskirje 
