Keistä varapuheenjohtajat vasemmistoliitolle?

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

1. Millainen on visiosi vasemmistoliiton tulevaisuudesta?

Veronika Honkasalo: Haluan vasemmistoliitosta puolueen, joka on ruohonjuuritason punavihreä kansanliike, johon jokaisen on taustasta riippumatta helppo tulla mukaan. Se edellyttää aktiivista rasisminvastaista ja feminististä työtä. Vasemmistoliiton tulee vielä näkyvämmin ajaa politiikkaa, joka vähentää eriarvoisuutta ja nostaa ilmastopolitiikka keskiöön. Vasemmistoliiton tulee tunnistaa työelämän suuret muutokset entistä paremmin ja nostaa esille sen, etteivät sosiaaliset oikeudet saa riippua siitä, mitä työtä ihmiset tekevät ja missä olosuhteissa.

Juha Kautto: Visioni on saada vasemmistoliitolle reilu vaalivoitto ja paikka neljän suurimman puolueen joukkoon vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Tämä vaatii rohkeaa oikeistolaispolitiikan haastamista uskottavalla talouspolitiikalla, jolla voidaan estää syntyvä luokkayhteiskunta. Vasemmistoliiton haluan nähdä työväenpuolueena, joka puolustaa heikoimmassa asemassa olevia mutta ei unohda työssäkäyvien etujen puolustamista. Ympäristöarvoilla on tärkeä rooli vasemmistoliitossa, mutta meidän on nostettava ihmisten arkihuolet vahvemmin esille.

Kauko Niemi: Vasemmistoliitto on kansanliike, joka pitää huolen heikoimmassa asemassa olevista. Ihmisarvoinen elämä ei voi olla kiinni rahapussin sisällöstä. On huomioitava myös ympäristön tila ja panostettava maapallon kannalta kestävään kehitykseen. Vasemmistoliiton on oltava myös entistä näkyvämmin rauhanliike. Nykyinen maailmanjärjestys on täynnä sotia ja sekasortoa, joka tuo myös mukanaan köyhyyttä ja antaa kasvupohjan kansainväliselle terrorismille. Ihmisarvo, toimeentulo ja rauha, niistä on huolehdittava.

Hanna Sarkkinen: Vasemmistoliitto on moderni punavihreä puolue, joka pyrkii vaikuttamaan Suomen ja maailman kehitykseen niin edustuksellisen demokratian kuin kansalaistoiminnankin kautta. Olemme yhteistyökykyinen poliittinen voima, jolla on kuitenkin oma selkeä linja. Olemme nykyistä helpommin lähestyttävä puolue ja poliittinen vaihtoehto myös epävarmoille liikkuville äänestäjille. Olemme aloitteellisia ja keskitymme työn, toimeentulon ja tasa-arvon kysymyksiin unohtamatta kestävää ympäristöpolitiikkaa.

Matti Semi: Vasemmistoliitolla on aivan selkeä tehtävä työväenpuolueena. Tavoitteena tulee olla ihmisten sivistykseen ja hyvinvointiin sekä luonnon tasapainoon tähtäävä puolue. Nämä saavutetaan ilmaisella peruskoulutuksella, ammatillisen opiskelun ja korkeakoulutuksen riittävällä tukemisella, hyvillä julkisilla palveluilla, joihin vähävaraisilla on varaa. Köyhimmille niiden pitää olla ilmaisia. Naisen ja miehen pitää tulla toimeen palkallaan ja pienipalkkaisten varalle on rakennettava riittävä sosiaaliturva, jotta he eivät putoa mihinkään loukkuun.

Vasemmiston on oltava eturintamassa puolustamassa köyhälistön ja työväestön etuja! Aluepolitiikalla on säilytettävä jo olemassa oleva teollisuus ja kehitettävä sitä edelleen harvaan asutuille alueille. Päätavoitteena on luoda uusia ja uudenlaisia työpaikkoja. Näin tuetaan sitä, että koulutusmahdollisuudet ja nuoret pysyvät maakunnissa ja maakunnat pysyvät elinvoimaisina.

2. Mikä on varapuheenjohtajan rooli?

Veronika Honkasalo: Olla puheenjohtajan ja puolueen tukena, jakaa työtaakkaa, mutta toimia ennen kaikkea vasemmistolaisten aktiivien kanssa. Vasemmistoliitto saa minusta ratkaisuja tarjoavan, aktiivisen, piirejä kiertävän ja keskustelevan varapuheenjohtajan, joka kuuntelee jäsenistöä herkällä korvalla.

Juha Kautto: Puheenjohtajisto on kokonaisuus, jossa täydennetään toinen toistaan omilla vahvuuksillaan ja määritetään puolueen linjauksia yhdessä hallinnon kanssa puoluekokousten välillä. Koko puheenjohtajiston tulee olla aktiivinen järjestökentän suuntaan ja olla saumaton paketti, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Kauko Niemi: Varapuheenjohtaja on yksi tiimin jäsen, joka tuo kentän ajatuksia pohdittavaksi muulle puoluejohdolle ja sitoutuu yhdessä tehtyihin päätöksiin. Tehtävä- ja vastuunjako pitää miettiä niin, että eri alueet tulee huomioitua myös puoluejohdon suunnalta entistä paremmin. Yhteydenpito piireihin on ensiarvoisen tärkeää.

Hanna Sarkkinen: Tärkein tehtävä on sijaistaa puheenjohtajaa puheenjohtajan ollessa estynyt. Erityisesti ensimmäisen varapuheenjohtajan tulee kyetä johtamaan puoluetta, mikäli puheenjohtajalle sattuisi jotain. Varapuheenjohtajalla on myös merkittävä rooli puolueen työvaliokunta- ja puoluehallitustyön kautta. Rooli on niin iso kuin valittava henkilö siitä tekee. Varapuheenjohtajiston tulisi pyrkiä profiloitumaan julkisuudessa nykyistä voimakkaammin.

Matti Semi: Tärkeintä on olla esillä niillä vahvuuksilla, jotka täydentävät puheenjohtajan tekemää työtä. Puoluejohdosta on rakennettava yhdessä toimiva ryhmä, joka vie puolueen seuraavissa vaaleissa uuteen nousuun.

3. Minkä osaamisalueen juuri sinä toisit puoluejohtoon?

Veronika Honkasalo: Vahvuuteni on, että olen luonut uran puoluepolitiikan ulkopuolella, sekä tutkijana että kansalaisaktivistina ja järjestötoimijana. Intohimoni on tehdä politiikkaa, joka pohjautuu tutkittuun tietoon ja joka myös tutkimusta hyödyntämällä ennakoi tulevia polttavia kysymyksiä. Valtuustoryhmän puheenjohtajana olen satsannut poliittiseen dialogiin sekä ryhmämme sisällä että muiden puolueiden kanssa. Nyt vasemmistolaisen politiikan näkyvyys ja tunnettavuus ovat kasvaneet Helsingissä, mikä on hienon poliittisen työn mutta myös koordinoidun viestinnän ansiota.

Juha Kautto: Erityisosaamistani ovat työelämään liittyvät asiat ja voin tuoda tätä kaivattua uskottavuutta puheenjohtajistoon. Olen myös perehtynyt työttömien ja muiden pienituloisten ahdinkoon työni kautta, joten olen vakuuttunut, että tuon sille puolelle asiantuntemusta lisää. Minulla on toimivat pitkäaikaiset suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen, mistä on hyötyä puolueelle. Olen aito duunaritaustainen kaveri, jollaista tarvitaan myös puolueen johtotehtäviin.

Kauko Niemi: Pitkä kokemus kunnallispolitiikasta ja ay-kentästä. Suomalaisen maaseudun tuntemus ja ymmärtäminen.

Hanna Sarkkinen: Olen ollut kuluneet kolme vuotta puoluevaltuuston puheenjohtaja. Toisin puoluejohtoon jatkuvuutta ja pohjoissuomalaista näkökulmaa. Työssäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna olen syvällä politiikan maailmassa, joten toisin monipuolista poliittista näkemystä.

Matti Semi: Minulla on pitkä ja laaja kokemus kunnallispolitiikasta ja työmarkkina-asioista. Olen ollut Pohjois-Savon maakuntahallituksen ja valtuuston jäsenenä, kuntaliiton valtuuston jäsenenä, olen toiminut pääluottamusmiehenä ja luottamusmiehenä 26 vuotta. Olen ollut myös JHL:n edustajiston jäsen ja Rakennusliiton valtuuston jäsen.

4. Mikä on kantasi vasemmistoliiton mahdollisesta osallistumisesta maan hallitukseen?

Veronika Honkasalo: Vasemmistoliitossa on jaettu käsitys poliittisista tavoitteista, mutta metodit tavoitteen saavuttamiseksi vaihtelevat. Toimin poliittisten voimasuhteiden ja tilanteiden mukaan ja teen ratkaisuni tämän pohjalta. En ajattele, että kategorisesti pitäisi olla ulkona tai sisällä. Helsingissä olemme olleet budjettisovussa mukana, mutta myös sen ulkopuolella. Minusta oli järkevää, että vasemmistoliitto oli mukana hallituksessa 2011–2014, mutta oikea ratkaisu oli myös lähteä sieltä pois, kun raja tuli vastaan. Politiikka ilman periaatteita ei kanna pitkälle.

Juha Kautto: Hallitukseen tulee pyrkiä mutta se ei saa olla itsetarkoitus. Puolue ei saa antaa keskeisissä periaatteissaan periksi hallituspaikan kustannuksella. Kokoomuksen kanssa en näe mahdollisuutta hallitusyhteistyöhön, sillä niin kaukana arvoni ovat heidän ajatusmaailmastaan.

Kauko Niemi: Hallitusvastuun täytyy olla päämääränä vaaleissa, sieltä käsin kuitenkin päätöksiä tehdään. Hallitusohjelma on se, joka lopullisesti ratkaisee osallistumisen. Kokoomuksen kanssa hallitusvastuun jakaminen ei kuitenkaan ole mielestäni järkevää.

Hanna Sarkkinen: Puolueen tehtävä on pyrkiä saamaan valtaa, jonka avulla voi edistää poliittisia tavoitteitaan ja arvojaan. Kansallisessa politiikassa selkeästi eniten valtaa on hallituspuolueilla, joten hallituspuolueeksi tulee pyrkiä. Keskisuurena puolueena ei pääse yksin sanelemaan harjoitettavan politiikan suuntaa edes hallituspuolueena, joten hallituksessa pitää myös tehdä epämieluisia kompromisseja. Kompromissit kuuluvat politiikkaan, mutta tietenkään sellaisessa hallituksessa ei voi olla mukana, jossa ei saa toteutettua mitään itselle tärkeitä asioita tai ei pysty ollenkaan estämään vääränsuuntaista kehitystä.

Matti Semi: Lähtökohtanani on, että vasemmistoliiton pitää pyrkiä hallitukseen ja saada hallitusohjelmaan ne tärkeät asiat, joilla parannetaan heikompiosaisten asemaa. Huolehditaan myös alueellisista kehittämisasioista, joilla turvataan työpaikat ja hyvinvointi läpi Suomen.

5. Miten vasemmistoliiton kannatus saadaan nousuun?

Veronika Honkasalo: Vasemmistoliiton pitää jalkautua näkyvämmin osaksi ihmisten arkea ja puhua kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Poliittiseen kritiikkiin tulee myös aina sisältyä ratkaisut asioiden muuttamiseksi. Tässä meillä on paljon parannettavaa. Maassa, jossa nukkuvien määrä kasvaa, luodaan helposti tilaa oikeistopopulistiselle politiikalle, jonka seurauksista heikoimmassa asemassa kärsivät eniten. Vasemmistoliiton vastuulla on saada ihmiset innostumaan uudestaan politiikasta ja luoda toivoa siitä, että muutos on mahdollinen. Pelkkä kannatuksen nostaminen ei kuitenkaan riitä – meidän pitää tarjota kaikille uusille ja vanhoille jäsenille mielekästä tekemistä yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Juha Kautto: Vasemmistoliitto on menettänyt ennen kaikkea duunarien luottamuksen, jotka edellisissä vaaleissa siirtyivät perussuomalaisiin. Perussuomalaisten petettyä lupauksensa he etsivät uutta poliittista kotia ja meidän tulee keskittyä heihin.

Keskiössä tulee pitää myös työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden ja muiden ahdingossa elävien asiat, joita nykyinen oikeistohallitus eniten nöyryyttää. Meidän tulee saada heidän luottamus aidolla vaihtoehdolla leikkauspolitiikan sijaan. Tämä onnistuu vahvalla kenttätyöllä, jota on tehtävä myös vaalien välillä.

Kauko Niemi: Puoluejohdossa on otettava entistä paremmin huomioon piirien ja alueiden erilaisuus niin elinkeinojen kuin myös kulttuurin suhteen. Vasemmistoliitto ei jostain syystä puhuttele keski-ikäistä työläistä, vaikka heidän oletetaankin olevan peruskannattajakuntaa. Kyse on mielestäni siitä, mitä asioita meihin yhdistetään julkisuudessa. Täytyy olla selkeitä konkreettisia nostoja ihmisille tärkeistä asioista, jotka ovat arjen pyörittämisen kannalta oleellisia. Tarvitaan myös alueellisesti aktiivista kirjoittelua ja näkymistä lehdissä alueen ihmisille tärkeistä asioista. Puolueen toimijoiden täytyy olla entistä aktiivisempia muissakin kuin poliittisissa asioissa. On osallistuttava erilaisiin tapahtumiin ja muistettava yhteisöllisyys.

Hanna Sarkkinen: Meidän pitää parantaa imagoamme, jotta myös liikkuvat äänestäjät ja ”aatteeltaan epävarmat” kokisivat meidät varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Meidän tulee olla yhteiskuntaa uudistava myönteinen voima. Pelkkä ”ein” hokeminen ei riitä. Viestinnässä pitää pyrkiä selkeyteen ja kansankielisyyteen ja on voimakkaasti panostettava sosiaalisen median haltuunottoon ja parannettava reagointinopeutta. Puolueen jäsenhankinta ja jäsenpito sekä paikallistason toiminnan elävoittäminen ja järjestökoneiston sujuva toiminta on myös olennaista.

Matti Semi: Olemalla puolue, joka kantaa vastuun tulevaisuudesta ja ihmisten hyvinvoinnista sekä turvaa työpaikat, joiden palkalla tulee toimeen.