Korkea ikä on pahin altistaja rakennetyöttömyydelle. Ikääntyminen, pitkään jatkunut työttömyys ja matala koulutus ovat työpaikan saannin kannalta yhdistelmänä myrkkyä.
Jo yli 54-vuotiaan työllistyminen hidastuu. Vaikeudet alkavat, jos ikääntyvä työtön on joko ollut pitkään työttömänä tai hänellä on heikko koulutus. Paukkuja pitäisi laittaa ikääntyviin työntekijöihin, jos pitkäaikaistyöttömyyttä halutaan aidosti vähentää.
Ikääntyvät kärsivät myös ”tilastollisesta syrjinnästä”. Asenne työpaikoilla on, että ikääntyvä ei pysy digitalisaation kelkassa ja oppii nuorempiaan heikommin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Asenteet ikääntyvien työllistämisestä eivät ole kulkeneet samaan tahtiin eläkepoliittisten päätösten kanssa.
Korkea ikä ei automaattisesti tarkoita nuorta heikompaa kykyä omaksua asioita. Osaamista voidaan varmistaa myös ammatillisella aikuiskoulutuksella.
Ikääntyvien työttömien määrä kasvaa
Ikääntyvien työttömien määrä kasvaa, jos mitään järjellistä tämän estämiseksi ei tehdä. Eläkeikää on nostettu, mikä pidentää pakosta työikää. Asenteet ikääntyvien työllistämisestä eivät ole kulkeneet samaan tahtiin eläkepoliittisten päätösten kanssa.
Ikääntyvien pitkäaikaistyöttömyys syvenee armottomasti. Vain viisi prosenttia yli 54-vuotiaista työllistyi vuonna 2014 työttömyysjakson jälkeen, vaikka muutoin työkyky olisi ollut kunnossa. Samaan aikaan vajaa viidennes työttömistä työllistyi, jos takana oli työuraa.
SAK:n tekemän selvityksen mukaan ”ikääntyvien työntekijöiden tilanne vaikuttaakin olevan lähes toivoton, ellei työttömyysjakso jää hyvin lyhyeksi”. Ikääntyneitä ei lohduta se, että kuka tahansa voi altistua hyvästä koulutuksesta ja iästä riippumatta pitkäaikaistyöttömyyden noidankehälle.
Tekeekö hallitus mitään ikääntyvien eteen?
Ikääntyvien työntekijöiden työttömyyden torjunta ei ole juuri kiinnostanut hallitusta. Hallitus jätti tosin koskematta ikääntyneiden työttömyysturvan. Pelättävissä kuitenkin on, että tämäkin pehmennys katoaa seuraavien leikkausten yhteydessä.
Hallitus yksi toisensa jälkeen on heikentänyt työvoimapalveluja, jotka ovat erityisen tärkeitä ikääntyneille. Henkilökohtaista palvelua on TE-keskuksissa karsittu. Työtön saattaa olla omillaan työnhakijana kuukaudesta toiseen. TE-keskuksiakaan ei voi yksin syyttää: niillä ei ole duunipaikkoja mitä tarjota.
Järjestöjen työllistämismäärärahojen leikkaaminen kohdistuu suoraan ikääntyneisiin työttömiin. Järjestöt ovat palkanneet pitkäaikaistyöttömiä.