Satavuotias Merimiesunioni toivoo, että Suomessa kansainvälisten alusten tarkastukset päästäisiin tekemään asiallisesti. Käräjäoikeudet voivat edelleen estää tarkastukset turvaamispäätöksillä.
Turvaamispäätöksellä ammattiliitolle asetetaan tuntuva uhkasakko, joka käytännössä estää liiton tarkastuksen.
Keväällä korkein oikeus linjasi, että käräjäoikeudet eivät voi estää työtaistelutoimenpidettä turvaamispäätöksellä. Päätöksestä huolimatta muun muassa Helsingin käräjäoikeus on asettanut Merimiesunionille turvaamispäätöksiä, usein liittoa kuulematta.
– Yritämme toteuttaa Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liiton ITF:n ohjeita alusten tarkastuksesta, mutta käräjäoikeuden asettama 400 000–500 000 euron uhkasakko on meillekin liikaa, Merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zitting sanoo.
Liittosihteeri Kenneth Bondas muistuttaa, että ITF haluaa tarkastukset aluksille, joissa miehistö ei ole saanut ruokaa, on liian vähissä vaatteissa tai ei ole saanut palkkoja aikoihin.
– Usein kyseessä ovat vuoden palkkasaatavat ja miehistö on tyytyväinen päästessään kotiin, vaikka he joutuvatkin varustamojen niin sanotulle mustalle listalle.
Kiinalaisen merenkulkijan kuukausiansio voi olla 200–300 dollaria, josta työnantaja vähentää majoitus- ja ruokailukulut.
Zitting lisää, että 1,5 miljoonaa merenkulkijaa ja 75 prosenttia rahtialuksista purjehtii mukavuuslippujen alla. Rikkomuksista valtaosa tapahtuu näissä aluksissa.
Neuvottelupöydässä kolme osapuolta
Merimiesunioni neuvottelee kilpailukykysopimuksesta toisin kuin suurin kuljetusliitoista, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT.
– Neuvottelut ovat ainoa keino estää hallitusta leikkaamasta matkustaja-alustukea 20 miljoonalla. Meitä on työehtoneuvotteluissa aina kolme osapuolta eli me, työnantaja ja valtio, joka rahoittaa osaltaan meriliikennettä, Zitting toteaa.
Tiistaina ja keskiviikkona kokoontuva edustajakokous valitsee Merimiesunionille uuden hallituksen, joka päättää, jatketaanko kilpailukykyneuvotteluja.
Jo Kataisen hallitus uhkasi leikata matkustaja-alustukea, jollei työmarkkinaratkaisua tule. Nykyhallitus antoi saman ukaasin jouduttaakseen kilpailukykysopimusta.
Matkustaja-alustuki on Zittingin mukaan ainoa keskeinen keino pitää alukset Suomen lipun alla.
– Aluksen omistaja voi ostaa uuden lipun tuosta vain aluksensa perään. Suomalaisten alusten ulosliputtamista tai myyntiä ei rajoiteta millään tavoin. Ainoa keino ovat valtion tuet.
Toistaiseksi uudet alukset on saatu Suomen lipun alle. Syynä on ollut tonnistoveron muutos. Aiempaa, monimutkaista verotushuojennusta, käytti vain yksi keskikokoinen varustamo.
– Lisäksi veromuutos on tuonut töitä suomalaisille merenkulkijoille ja pitänyt osaltaan huolta huoltovarmuudesta, Zitting toteaa.
Ruotsissa ei ole onnistuttu yhtä hyvin, sillä sinikeltaisen lipun alla purjehtii alle 90 kauppa-alusta. Suomen lipun alla kulki toissavuonna Trafin mukaan 108 alusta. Laivaliikenteessä on kuusituhatta suomalaista merenkulkijaa.
Alusten sekamiehitys kasvaa?
Tonnistoveron ohella suomalainen kauppalaivasto on pidetty kotimaisen lipun alla varustamoille edullisilla työehtosopimuksilla.
Merenkulkijoiden sopimuksissa ei ole enää arkipyhiä, ainoastaan kaksi pyhäpäivää. Muutoin kaikki päivät ovat samanarvoisia, mutta viikonlopuista saa 20 prosentin korotuksen. Työpäivät ovat 10,5-tuntisia. Työehdoista sovitaan paikallisesti eli varustamokohtaisesti. Lisäksi aluksilla sallitaan niin sanottu sekamiehitys eli miehistöstä kolmannes saa tulla EU:n ulkopuolelta.
Merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zitting painottaa, että kaikille Suomen lipun alla kulkevilla aluksilla työntekijöille maksetaan samaa palkkaa. EU:n ulkopuolelta tulevat eivät kuitenkaan ole vuorojärjestelmässä, jossa miehistö on saman ajan vuoroittain aluksella ja maissa. Kolmansien maiden työntekijät ovat määräaikaisilla sopimuksilla.
Kolmansien maiden työntekijöiden osuus kasvaa. Joissakin Euroopan maissa enää päällystö on kotimaista, muu miehistö Filippiineiltä ja muualta.
– Ruotsissa kolmansien maiden työntekijöiden osuus voi olla 75 prosenttia. Tärkeämpää on pitää merenkulun kilpailukyky yllä muilla keinoin, Zitting sanoo.
uutiskirje 
