”Valkoista rotua ei ole olemassa”

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen on seurannut rasismin ja äärioikeiston kasvua vuosikymmeniä. Hänen kirjojaan, Valkoisen vallan lähettiläät (Vastapaino 2001) ja Rasistinen Suomi (Gaudeamus 2011), voidaan pitää edelläkävijöinä. Kaksi uutta kirjaa on tulossa syksyllä.

Myös ”valkoinen rotu” -käsite nousee toistuvasti esiin, vaikka biologit ja antropologit ovat jo ajat sitten todistaneet, että maailmassa on vain yksi ihmisrotu, Homo sapiens.

Vesa Puuronen, ovatko suomalaiset koskaan aikaisemmin määritelleet itseään ”valkoiseksi roduksi”?

– Suomessa on keskusteltu roduista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, jolloin määriteltiin suomalaisten tai Suomen kansan asemaa kansakuntien joukossa ja rakennettiin suomalaisuutta. Tällöin rajoja vedettiin rodullisinkin perustein erityisesti saamelaisiin ja myöhemmin myös venäläisiin nähden. Mainintoja rotupuhtauden ylläpitämisen välttämättömyydestä ja rodun degeneroitumisen vaaroista löytyy esimerkiksi joidenkin tuon ajan kasvatustieteilijöiden teoksista.

– Myös sisällissodan jälkeen tapahtuneet etnisen puhdistuksen kaltaiset punaisten ja venäläisten summittaiset surmat perusteltiin rotuopillisinkin argumentein. Punaiset rinnastettiin alempaan, vihollisrotuun kuuluviin venäläisiin, jolla oikeutettiin punaisten surmaaminen.

– Suomessa oli voimassa vuoteen 1970 asti sterilisointilaki, jonka varjolla sterilisoitiin satoja ihmisiä. Romanit ja köyhät olivat yliedustettuina sterilisoitujen joukossa.

– Meillä tehtiin myös jo 1800-luvun alkuvuosikymmenistä lähtien tutkimuksia, joissa kallonmittauksien ja muiden ulkoisten tuntomerkkien avulla pyrittiin määrittämään suomalaisten asema rotuluokituksissa. Myös Suomen eri heimojen, karjalaisten, hämäläisten ja savolaisten, kalloja mittailtiin näiden rotuominaisuuksien selvittämiseksi. Suomalaisten rotuominaisuuksien tutkimus oli erityisen vilkasta 1920- ja 1930-luvuilla.

Mihin eugenistinen liike pyrki 1800-luvun lopun ja 1940-luvun välisenä aikana?

– Eugeniikka pyrki rodun puhtauteen. Tämä tarkoitti yhtäältä rodullisesti puhtaimpien yksilöiden lisääntymisen suosimista ja toisaalta rodullisesti heikommiksi tai degeneroituneiksi katsottujen ihmisten lisääntymisen ehkäisemistä tai ihmisten eliminoimista.

Miten käsitettä ”valkoinen rotu” on käytetty nykyisessä uusnatsiliikkeessä Suomessa?

– Suomen Vastarintaliike (SVL) on tunnetuin suomalainen uusnatsijärjestö, joka määrittelee kotisivuillaan tavoitteekseen pohjoismaisen valtion perustamisen ja pohjoisen kansan etnisen puhtauden säilyttämisen. SVL:n kotisivuilla julkaistu materiaali antaa selvän todisteen liikkeen sitoutumisesta valkoisen rodun ylivallan puolustamiseen ja voimistamiseen.

– Perussuomalaisista tunnetuin rasisti on Jussi Halla-aho, joka on jatkuvasti rodullistanut eri etnisiä vähemmistöjä, levittänyt islamiin kohdistuvaa vihaa ja epäluuloja.

Kuinka menestyksellisesti rasistit ovat onnistuneet vakuuttamaan suomalaiset siitä, että he kuuluvat valkoiseen, ja siten ylempään, rotuun?

– Maahanmuuttokriittisiksi itsensä määrittelevät henkilöt, kuten Halla-aho, ovat onnistuneet vakuuttamaan osan suomalaisista siitä, että maahanmuuttajat ovat kykenemättömiä elämään modernissa yhteiskunnassa ja että suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat ylivertaisia verrattuna muihin kulttuureihin. Vaikka rodun käsitettä ei käytetä, on ajatus hierarkiasta ja paremmuudesta kuitenkin varsin yleinen.

Onko meidän asiallista käyttää rotu-sanaa?

– Minusta tutkimuksen näkökulmasta on hyödyllistä käyttää käsitettä rotu, sillä yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka uskovat että rotuja on olemassa. He uskovat usein myös, että rodut ovat eriarvoisia ja toimivat uskomustensa perusteella.

– Lisäksi rotu ja siihen liitetty oletus eriarvoisuudesta on johtanut tilanteeseen, jossa ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti heidän oletetun rotunsa perusteella. Tätä kutsutaan rasismiksi.

– Rasismi ei poistu sillä, että me luovumme rotu-käsitteen käytöstä vaan rasismin poistaminen edellyttää niiden yhteiskunnallisten käytäntöjen ja rakenteiden poistamista, jotka asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden.

Missä määrin suomalaiset uusnatsijärjestöt ottavat vaikutteita, ohjeita tai suoranaisia määräyksiä ulkomaisilta veljesjärjestöiltään?

– Kaikki nämä liikkeet ja ideologiat ovat kansainvälisiä. SVL on syntynyt suoraan ruotsalaisen mallin mukaan, ja esimerkiksi suomalaisen ja ruotsalaisen järjestön ideologia, propaganda ja toimintamuodot ovat lähes identtisiä. On vaikea tietää missä määrin nämä liikkeet suunnittelevat toimintansa yhdessä mutta hyvin samanlaista se kuitenkin on.

– Pediga-liikkeen kanssa samanlaista taktiikkaa on yrittänyt noudattaa Suomen Sisu, joka on organisoinut tänä keväänä Rajat Kiinni -tunnuksella tai muilla tunnuksilla maahanmuuton vastaisia tapahtumia ympäri Suomea. On mahdollista, että Suomen Sisun puitteissa yritetään muodostaa Alternative for Deutschland -tyyppistä laajan kansansuosion saavuttavaa puoluetta, johon osa perussuomalaisten oikeistosiivestä Olli Immosen johdolla yhtyy.

Mihin Suomen antirasistisen liikkeen tulisi kiinnittää huomionsa, jotta se voisi tuoda realismia yhä muukalaisvihamielisemmäksi muuttuvaan yhteiskuntaan?

– Mitään yhtä keinoa ei ole olemassa. On hyvä huomata, että suuri osa suomalaisista vastustaa rasismia, mutta heistä erittäin suuri osa ei tee juuri mitään vastustaakseen sitä aktiivisesti. Suomessa antirasistinen liike on varsin heikko, mutta siitä huolimatta, kymmenettuhannet ihmiset osallistuivat kesällä 2015 Meillä on Unelma -mielenosoituksiin, ja Suomen Sisun mielenosoitusten vastamielenosoituksia on järjestetty monilla paikkakunnilla.

– On edelleen jatkettava rasismin vastustamista kaikilla rintamilla, niin kaduilla kuin sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, kansalaisliikkeissä, puolueissa, politiikassa ja arkielämässä.

Kirjoittaja on tutkiva journalisti ja kirjailija, joka palasi Suomeen turvallisuussyistä viisi vuotta sitten. Hänen akateeminen työnsä USA:ssa keskittyi vähemmistöryhmien tutkimiseen (Ethnic Studies).