Tällä viikolla julkistettu WWF:n Living Amazon 2016 -raportti (PDF-tiedosto) kiinnittää huomiota lukuisiin viimeaikaisiin lainsäädännöllisiin muutoksiin, jotka mahdollistaisivat Amazonin suojelualueiden pienentämisen ja alasajon. Toteutuessaan toimenpiteet vaikuttaisivat yli 6,5 miljoonaan hehtaariin suojeltuja alueita. Tämä vastaa peräti Latvian kokoista aluetta.
Tuore raportti osoittaa, että tällaiset toimenpiteet ovat lisääntyneet Brasiliassa voimakkaasti vuoden 2005 jälkeen. Lisääntyneen lihankulutuksen seurauksena suojelualueita puretaan erityisesti viljelysmaiden ja karjankasvatuksen tieltä: viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 80 prosenttia on lihakarjan laidunmaana ja loput rehun viljelymaana.
Soijaa tuodaan Suomeenkin
– Esimerkiksi soijapapuviljelmien tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa, Argentiinassa, Boliviassa ja Paraguayssa. Soijassa konkretisoituvat ongelman globaalit mittasuhteet, sillä Etelä-Amerikassa viljeltyä soijaa syövät myös suomalaiset siat ja broilerit, sanoo WWF Suomen ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.
Suojeltuja alueita puretaan myös patojen ja teiden rakentamisen tieltä. Parhaillaan alueella on suunnitteilla yli 250 padonrakennusprojektia, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat merkittävästi Amazonin makean veden ekosysteemeihin.
Lisäksi kehitteillä on yli 20 tienrakennusprojektia, joiden alta kaatuisi valtavia määriä sademetsiä ja jotka mahdollistaisivat alueiden laajamittaisemman hyödyntämisen. WWF:n raportissa on tunnistettu 31 merkittävää metsäkatorintamaa Amazonin alueella.
Vaikuttaa ekosysteemeihin
Metsäkadolla on peruuttamattomat vaikutukset alueen ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Amazonin alueella elää kymmenesosa kaikista maailman lajeista, ja lisää löydetään jatkuvasti. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana uusia lajeja on kirjattu yli 2 000.
Myös metsäkadon ilmastovaikutukset ovat valtaisat: Amazonian kasvit ja maaperä sitovat suuria määriä hiilidioksidia ja hidastavat siten ilmastonmuutosta. Lisäksi sademetsät vapauttavat ilmakehään vesihöyryä ja vaikuttavat siten sateiden muodostumiseen eri puolilla Etelä-Amerikkaa.
WWF:n raportti esittää ratkaisuksi valtioiden rajat ylittävää lähestymistapaa, jossa yhdistyvät suojelutoimenpiteet ja kestävä kehitys. Esimerkiksi Zero Net Deforestation and Degradation (ZNDD) -periaatteen tavoitteena on pysäyttää metsäkato vuoteen 2020 mennessä.
Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on vastuullisen tuotannon edistäminen. Tästä on esimerkkinä tuore soijapisteytys, jossa on arvioitu yritysten vastuullisuutta soijan käytössä.
Suomalaiset yritykset voivat lisäksi tehdä soijasitoumuksen, jossa ne sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua RTRS- tai ProTerra-sertifioitua soijaa, kertoo Nikula.
lehti 