Suurin osa työpaikoista syntyy pääkaupunkiseudulla palvelualalle ja osa-aikaisiin töihin. Asuntoja on rakennettu, mutta ei palvelualojen pienipalkkaisille työntekijöille.
Käytännössä nyt aloitettavien vuokra-asuntojen vuokrat nousevat 600 euroon yksiöissä ja 1 000 euroon kaksioissa, arvioi Tilastokeskuksen kulutus- ja asumisen hintatilastojen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tieto&Trendit -katsauksessa.
– Suurin osa ihmisistä, joilla on 30 tunnin sopimus, palkka on noin 1 500 euroa ja verot tästä pois. Ei siitä tonnin vuokraa makseta, toteaa Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallituksen puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen Niina Koivuniemi.
Lehtisen mukaan korkeat vuokrat haittaavat jo talouden kehitystä.
– Ihmiset asuvatkin toistensa nurkissa, jompikumpi tienaa enemmän tai asutaan kolmenkin kimpassa ahtaassa kaksiossa. Helsingissä käydään töissä ja muualla asutaan, summaa Koivuniemi kovien vuokrien seurauksia palvelualan ammattilaisille.
”Millä mä maksan vuokran?”
Lehtisen mukaan korkeat vuokrat haittaavat jo talouden kehitystä. Hän ihmetteleekin kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon alhaista tasoa.
Budjettirahaa on käytetty asuntotuotantoon vähän. Tukirahat on otettu budjetin ulkopuolisesta asuntorahastosta eli käytännössä asukkaiden maksamista lainojen lyhennyksistä ja koroista.
Suomessa on rakennettu 2000-luvulla lähes puoli miljoonaa asuntoa. Näistä valtion tukemia Ara-vuokra-asuntoja on ollut vajaa neljännes eli noin 114 000. Normaaleja Ara-vuokra-asuntoja on rakennettu 40 000.
Näidenkin vuokrataso on pääkaupunkiseudulla liian kova palvelualan ammattilaiselle. Yksiöstä saa maksaa noin 720 euroa ja kaksiosta yli 1 000 euroa.
– Kohtuullinen vuokrataso näillä palkoilla olisi 300 – 400 euroa kuukaudessa, mutta eihän näitä vuokrakämppiä löydy, toteaa Koivuniemi.
Myös Koivuniemi pitää korkeaa vuokratasoa esteenä palvelualojen kehittymiselle.
– Varmasti asettuu esteeksi, hän toteaa.
Koivuniemi kertoo, että työnantajan tiputtaessa tarvittaessa työhön kutsuttavien tunteja, ensimmäinen kommentti on, että ”millä mä maksan vuokran”. Tämä kysymys on tullut eteen jo vuosia.
Rakentamisen kustannukset kuriin
Lehtinen toteaa tonttimaan hinnan olevan avainasemassa. Metropolikuntien ja valtion tulisi luovuttaa tontteja vuokra-asuntorakentamiseen Helsingin kaupungin nykyisten vuokratonttien ehdoilla, hän esittää.
Hän velvoittaisi kunnat ja valtion luovuttamaan tontteja ja antaisi asuntojen kaavoituspäätöksenteon pääkaupunkiseudulla metropolitasolle.
– Rahoituksessa laina-aikojen tulisi olla vähintään 40 vuotta ja lainojen koroissa yhden prosentin omavastuu. Näillä ehdoilla voidaan päästä kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen, hän kirjoittaa.
Näin laskien hän pääsee 3 000 euron rakennuskustannukseen neliöltä. Uustuotannossa voidaan päästä 13,70 euron neliövuokriin, jos yhteiskunta subventoi korkoja sekä tonttivuokria ja rakennuskustannukset saadaan kohtuulliselle tasolle.
Yksiöissä tämä merkitsisi noin 410 euron ja kaksioissa 690 euron kuukausivuokria.
Lehtinen höllentäisi myös rakentamisen normeja. Ratkaisevassa asemassa ovat autopaikat, väestösuojat, erityisryhmien määräykset sekä rakennusten ulkoiset erikoisratkaisut.
lehti 