Turkulainen Joukkovoima-aktiivi Emma Hotakainen on huolissaan hallituksen suunnitelmista leikata lääkekorvauksia, ja varsinkin siitä 20 miljoonan euron leikkausosuudesta, joka kohdistuisi diabeetikoihin.
– Hallitus leikkii tosissaan ihmisten terveydellä, hän sanoo ja toivoo, että hallitus jättäisi kyseisen säästötoimen tekemättä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies Heikki Ruskoaho ehdottaa, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinit siirretään niin sanottuun alempaan erityiskorvausluokkaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että nyt 100-prosenttisesti korvattavista lääkkeistä korvattaisiin jatkossa 65 prosenttia.
Käytännössä muutos kohdistuisi 2-tyypin diabetesta sairastaviin, joita on noin 300 000 ja heistä yli puolet on yli 65-vuotiaita. Diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvellaan olevan noin 150 000. Kaavailtu lääkekorvauksien heikennys iskisi kipeimmin noin 150 000:n ikääntyneeseen diabeetikkoon.
– Eli juuri heihin, joilta nytkin jo rokotetaan eniten porvarihallituksen toimesta, Hotakainen sanoo.
Hän muistuttaa, että 2-tyypin diabetesta sairastavilla on usein muitakin sairauksia, joihin on omat lääkityksensä. Rahat on siis saatava niihinkin jostain.
Hotakainen muistuttaa, että riittämätön diabeteksen hoito altistaa silmät, hermoston, munuaiset ja verisuonet vakaville lisäsairauksille.
Kalleinta lisäsairaudet
– Diabeteksen hoidossa kalleinta onkin lisäsairauksien hoito, muun muassa valtimotaudit isoimpana eränä on 900 miljoonaa euroa vuodessa.
– Jokainen voi päätellä, miten nyt saatava 20 miljoonan euron säästö lääkekuluissa tätä kompensoi. Ei mitenkään. Päinvastoin, se hankaloittaa entisestään niiden elämää, jotka jo nyt kamppailevat toimeentulonsa kanssa, Hotakainen sanoo.
Maalaisjärjellä voi hänen mukaansa päätellä, että kun lisäsairauksia tulee, maksaa se myös yhteiskunnalle enemmän.
Vuoden 2016 alusta lähtien lääkekorvauksia on saanut vasta alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Alkuomavastuu on 50 euroa/lääke. Lääkekatto eli vuosiomavastuu on tänä vuonna 610,37 euroa.
Inhimillisiä keinoja?
– SOTE-maksujen korotukset, eläkkeensaajien asumistuen indeksijäädytys, lääkekorvauksien säästöt ja 75 vuotta täyttäneiden vaikeasti vammaisten tukien leikkaus ovat vain alkusoittoa hallituksellemme, joka kaikin keinoin haluaa kyykyttää kaikista heikoimpia.
Hotakainen muistuttaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän vakuutteluista: ”Etsimme inhimillisiä keinoja. Tärkeintä on se, että kenenkään ei tulisi jäädä ilman asianmukaista lääkehoitoa. Pienituloiset sairastavat ihmiset ovat tiukoilla jo nyt.” (Hanna Mäntylä; Helsingin Sanomat 18.5.2016).
Hallitusohjelmassa on tavoitteena säästää lääkekorvauksista ensi vuonna 134 miljoonaa euroa, joista diabeteksen säästöosuus on 20 miljoonaa euroa. Tarkempi esitys lääkesäästöistä tulee käsiteltäväksi, kun vuoden 2017 budjetti laaditaan alkusyksystä.
– Mitä, jos jätettäisiin nämä ”säästöt” tekemättä, ehdottaa Hotakainen. Sen sijaan pitäisi hänen mukaansa pureutua asioihin, jotka oikeasti toisivat rahaa valtion kassaan.
Esimerkiksi siitä, että Suomen pääomaverotus nostettaisiin EU:n keskitasolle, saisi 5,5 miljardia euroa.
– Jos hallitus todella haluaa etsiä inhimillisiä keinoja, olisi tässä oiva kohde. Samalla voitaisiin miettiä, kuinka moraalisesti oikein verosuunnittelu on, vaikka se laillista onkin, Hotakainen sanoo.