Jos talous lähtee elpymään, työllisyyden lisäys vuoteen 2020 mennessä voisi työ- ja elinkeino-ministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan jo tehdyillä ratkaisuilla peruskehityksessä olla 60 000.
– Tosin viimeisimmät vientiluvut ja tietyt uutiset maailmantaloudesta ovat niin negatiivisia, että haarukka voisi olla pikemminkin 40 000-60 000, hän lisää.
Tässä luvussa on siis jo mukana hallituksen tekemien säästötoimien työllisyyttä lyhyellä aikavälillä vähentävät vaikutukset ja myös työmarkkinaratkaisut, joilla pitkällä aikavälillä voidaan Tiaisen mukaan joltain osin lisätä työllisyyttä.
Tiaisen suosittelemia lisätoimia on kaksi.
Lisätoimilla tuo 60 000 olisi Tiaisen mukaan ehkä mahdollista saavuttaa, vaikka tiukkaa tekisi. Lisätoimilla hän tarkoittaa investointeja asuntorakentamiseen ja infrastruktuuriin sekä aktiivisen työvoimapolitiikan ja työllistämisen lisäämistä.
Hallituksen tavoitteesta, 110 000 uudesta työpaikasta Tiainen toteaa, että hänen on aika vaikea nähdä, että semmoisiin lukuihin tai lähellekään niitä päästäisiin.
– Teoriassa sekin olisi mahdollista, mutta ei käytännössä, hän sanoo.
Investointeja
lainarahalla
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi alkuviikosta Porissa, että nyt hallitus keskittyy työllisyysasteen nostamiseen. Osana tätä hän piti kilpailukykysopimusta, jonka lisäksi tarvitaan hänen mukaansa paljon lisää. Esimerkkinä Sipilä mainitsi liikennekaaren.
Hallitus on luvannut ensi vuoden budjettiin uusia toimia työllisyyden parantamiseksi.
Tiaisen suosittelemia lisätoimia on kaksi. Toinen pitää sisällään samoja elementtejä kuin Sipilän mainitsema liikennekaari.
Tiainen vauhdittaisi asuntorakentamista sekä raiderakentamista ja uusiutuvaa energiaa pitkävaikutteisilla investoinneilla, joita voidaan hänen mukaansa hyvin rahoittaa lainarahalla, koska pitkän aikavälin lainan korko on nyt matala.
– Halvalla lainalla tämä on järkevää, Tiainen sanoo ja muistuttaa, että myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suositti tätä Suomelle viime syyskuussa.
Korjaus
hallitusohjelmaan
Toinen Tiaisen suosittelema lisätoimi liittyy aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Nyt työ- ja elinkeino-ministeriön rahoja ollaan supistamassa. Tämän suunnan Tiainen kääntäisi päinvastaiseksi: määrärahoja tarvitaan lisää palkkatukiin ja muihin työvoimatukiin.
– Näillä toimilla edesautettaisiin kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemista, mutta sitä kautta parannettaisiin samalla työllisyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Tähän kuuluisi myös muun muassa työvoimapoliittinen koulutus ja työnvälityksen resurssointi.
Tiainen pitää hyvänä sitä hallituksen ratkaisua, että työttömyysturvaa voidaan taas käyttää palkkatukiin, mutta sen vastapainona tehty työllistämismäärärahojen leikkaus oli huono ratkaisu.
– Tähän kohtaan panisin lisää paukkuja voimakkaasti, Tiainen sanoo.
Näin saataisiin hänen mukaansa lisää työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja eli se olisi suurelta osin itseään maksavaa. Pitkällä tähtäimellä se myös vähentäisi syrjäytymistä.
– Mutta tämä tarkoittaisi linjan muutosta eli korjaisin tässä kohdin hallitusohjelmaa.
Kolmannen sektorin työllistäminen uhattuna
Tiainen harmittelee kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien vähenemistä.
– Ongelmahan on se, että kolmannen sektorin toimijoilla, esimerkiksi työttömien yhdistyksillä, ei ole työllistämisessä omarahoitusosuutta. Ja tällä perusteella väitetään, että kolmannen sektorin työllistäminen ei olisi taloudellista, koska yhteiskunnan pitää rahoittaa sitä enemmän.
Kolmas sektori hoitaa kuitenkin sellaista työllistämistä, jota kukaan muu ei hoida. Tämän työllistämisen vaikeutumisesta on Tiaisen mukaan tulossa ongelmia, jos asiaan ei saada muutosta.
– Suora työllistäminen palkkatuella menee suoraan työvoimakustannukseen. Se on siis yhteiskunnan kannalta edullista työllistämistä, Tiainen korostaa.
Kriittisiä kohtia
Tiainen löytää harjoitetusta työllistämispolitiikasta kaksi kriittistä kohtaa. Toinen on sanktiointi, jos työtön ei ota työtä vastaan. Toinen työllistämisen vaikuttavuuden mittaaminen.
– Sanktiointilinjasta luopuisin ja panostaisin aktiiviseen työllistämiseen.
Se, että työllistämistoimien vaikuttavuutta mitataan vain sillä, sijoittuuko tukityöllistetty tukijakson jälkeen varsinaisille markkinoille, on Tiaisen mukaan väärin.
– Vaikuttavuudessa ei voi katsoa pelkästään tätä. Jo se että ihminen työllistyy tukityöhön, on positiivista.
Julkiselle sektorille työllistämistä ei ole pidetty yhtä vaikuttavana kuin yrityspuolen työllistämistä. Mutta jos asiaa katsotaan siltä kannalta, että työllistyminen itsessään on positiivista, niin silloin työllistymisellä yrityksiin ja julkiselle puolelle ei ole mitään eroa Tiaisen mielestä.
– Mutta ongelma on siinä, että julkisen sektorin työllistymiselle on kasattu paljon esteitä, hän sanoo. Tähän tarvittaisiin Tiaisen mielestä muutos.
Yhteisöveroprosentin lasku oli virhe
Tiainen arvostelee lopuksi vielä toteutettua yhteisöveroprosentin alennusta.
– Sitä ei olisi pitänyt tehdä, vaan yrityksille olisi pitänyt antaa nopeutetut poisto-oikeudet investoinneille.
Tämä olisi pitänyt Tiasen mukaan toteuttaa määräaikaisena. Hän uskoo, että näin investoinnin olisivat lähtenee liikkeelle.
– Jos tiedetään, että kahden vuoden sisällä toteutettuihin investointeihin tulee nopeutettu investointien verovähennys eli poisto-oikeus, se vauhdittaisi ilman muuta ilman muuta investointeja ja tukisi työllisyyttä, Pekka Tiainen sanoo.