WWF Suomi ei pidä komission uusista päästövähennysehdotuksista.
– On hämmentävää, että komissio voi näin nopeasti sivuuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet päätöksissään, etenkin kun ilmastokomissaari Arias Cañete on avoimesti vakuuttanut EU:n tähtäävän lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen, ihmettelee WWF Suomen ilmastovastaava Kaarina Kolle.
Kollen mielestä komission ehdotus on riittämätön ja täynnä mahdollisuuksia kiertää sitoumuksia.
– Komission ehdotus ei ole ainoastaan täysin eri linjoilla kuin kansainväliset ilmastositoumukset, vaan se pitää sisällään myös porsaanreikiä, joiden avulla jäsenmaat voivat pakoilla konkreettisia päästöleikkauksia.
WWF Suomen mielestä komission ehdotukset eivät riitä, jos globaali lämpötilan nousu aiotaan pitää Pariisin sopimuksen sitoumusten mukaisesti alle kahdessa celsiusasteessa ja pyrkiä rajoittamaan nousu 1,5 celsiusasteeseen.
WWF Suomi huomauttaa, että kunnianhimoisten päästötavoitteiden sijasta ehdotukset sisältävät joustomekanismin. Ympäristöjärjestön mielestä jäsenmaat voivat jättää tekemättä välttämättömiä päästövähennyksiä esimerkiksi käymällä kauppaa halvoilla päästöoikeuksilla tai käyttämällä metsien hiilinieluja kompensoidakseen päästöjään.
Kollen mielestä ihmiset haluavat nähdä toimintaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
– EU tarvitsee viiden vuoden välein päivitettävän kasvavan kunnianhimon suunnitelman, joka on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.
Kolme porsaanreikää
WWF Suomen mukaan ehdotuksen porsaanreiät koskevat osittain metsien hiilinieluihin perustuvaa kompensaatio-oikeutta. Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektori sitoo ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin mitä se päästää ja toimii näin ”hiilinieluna”.
Osa jäsenmaista haluaa laskea sektorin hiilensidonnan päästövähennyksenä ja näin laskea päästövelvoitteitaan taakanjakosektorilla, esimerkiksi maaliikenteen, rakennusten ja maatalouden kohdalla. Komission ehdotus antaisi jäsenmaille oikeuden käyttää kompensaatioon 280 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöoikeuksia, jotka ovat peräisin metsähakkuista, metsänistutuksesta, pelloista ja laitumista.
Toinen porsaanreikä perustuu päästötavoitteiden määrittämiseen tosiasiallista korkeammalta lähtötasolta. EU:n taakanjakosektorin vuoden 2030 kokonaispäästötavoitteet jaetaan maakohtaisiin tavoitteisiin tai niin sanottuihin. ”hiilibudjetteihin”.
Näitä tavoitteita vuoden 2020 jälkeiselle ajanjaksolle voidaan määrittää käyttäen toisistaan poikkeavia lähtötasoja. Komission ehdotuksessa nämä lähtötasot määritetään vuosien 2016–2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvojen perusteella.
Kolmas porsaanreikä koskee päästökaupan päästöoikeuksien käyttöä taakanjakosektorilla. Vuonna 2014 EU-johtajat päättivät, että jäsenmaat voivat käyttää rajatun määrän EU:n päästökauppasektorin päästöoikeuksia taakanjakosektorilla.
Komission ehdotus antaa mahdollisuuden yhteensä sadan miljoonan päästöoikeuden käytön maakohtaisissa tavoitteissa Belgiassa, Tanskassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Maltassa, Hollannissa, Itävallassa, Suomessa ja Ruotsissa.
Päätöksiä vuonna 2017
Kokonaisuudessaan ehdotuksen sisältämät sektorit kattavat 50 prosenttia Suomen ja keskimäärin 60 prosenttia kaikkien jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöistä.
Taakanjakosektori pitää sisällään muun muassa liikenteen, rakennusten ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt. Nämä sektorit eivät kuulu Euroopan unionin päästökaupan piiriin ja yhteensä ne kattavat 60 prosenttia jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöistä.
Komission ehdotus siirtyy keskusteltavaksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Myös ympäristöneuvosto keskustelee ehdotuksesta lokakuussa. EU tehnee lopullisen päätöksen asiassa loppuvuodesta 2017.
lehti 