EU:n komissio toivoi voivansa hyväksyä CETA:n pelkästään EU-tason päätöksellä, mutta komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker joutui taipumaan siihen, että sopimuksessa on jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Siksi se lähtee kansallisten parlamenttien hyväksyttäväksi. CETA on nyt koepallo, jota seurataan.
Europarlamentin vasemmiston kauppasopimusekspertti Anne-Marie Mineur on sekä tyytyväinen että tyytymätön.
– On välttämätöntä, että sopimuksesta käydään perusteellinen keskustelu jäsenmaissa, hän sanoo. Huono uutinen on se, että komissio ei aio jäädä odottelemaan keskustelua ja ratifiointeja, vaan CETA allekirjoitetaan lokakuussa ja sopimusta aletaan soveltaa väliaikaisesti.
Talouslehdissä on jo julistettu TTIP:n kuolemaa.
Mineur pelkää, että sopimusta on vaikea purkaa jälkikäteen, jos jäsenmaat eivät ratifioikaan sitä.
Ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston päällikön Jukka Pesolan mukaan väliaikainen soveltaminen kuuluu normaaliin proseduuriin.
– Nyt Brysselissä katsotaan, mikä kuuluu kansallisille parlamenteille ratifioitavaksi ja mikä kuuluu EU-valtaan.
Jos yksikin jäsenmaa hylkää sopimuksen, se kaatuu, mutta silloinkin sopimus voisi ilmeisesti jäädä voimaan EU:n toimivaltaan kuuluvin osin.
Sitten on vielä EU-tuomioistuin, jolta odotetaan vuodenvaihteessa päätöstä, kuuluuko Singaporen kauppasopimus unionin päätösvaltaan vai sen ja jäsenmaiden yhteiseen päätösvaltaan.
– Päätös heijastuu myös CETA:an ja TTIP:hen, Mineur uskoo.
Kallis ja yksipuolinen
investointituomioistuin
CETA:ssa on investointituomioistuinjärjestelmä ICS, jossa 15 hengen tuomaristo ratkoo investointiriitoja. Vasemmistoliiton meppi Merja Kyllönen näkee siinä samoja ongelmia kuin investointisuojamenettely ISDS:ssä.
– En hyväksy edelleenkään, että kävellään oikeusvaltioperiaatteen yli ja rakennetaan uusi byrokratia, kun meillä on toimiva oikeusjärjestelmä, Kyllönen sanoo. Mineur pelkää, että amerikkalaisyritykset luikahtavat tytäryhtiöiden kautta CETA-portista sisään.
Professori Martti Koskenniemi arvioi toukokuussa perustuslakivaliokunnalle EU:n lanseeraamaa investointituomioistuinmekanismia näin: ”Amerikkalainen sijoittaja voi edelleen vaatia, että ellei valtion tai kunnan viranomainen ota huomioon amerikkalaisen sijoittajan näkökohtia valmistellessaan uutta lakia tai viranomaistointa (esimerkiksi terveydenhuollon, teollisuuspolitiikan, työlainsäädännön tai ympäristönsuojelun alalla), tämä tulee haastamaan viranomaisen investointituomioistuimeen. Menettely on edelleen yksipuolinen ja kallis.”
Koskenniemi pitää huonona, että tuomioistuimeen voi valittaa vain amerikkalainen sijoittaja. Ei suomalainen sijoittaja, ei Suomi eikä EU. ”Amerikkalainen toimija asetetaan olennaisesti EU:n toimijaa parempaan asemaan”, Martti Koskenniemi kirjoittaa.
Nolla prosenttia
tuntee TTIP:n hyvin
TTIP:n kannatus on pudonnut kahdessa vuodessa Saksassa yli 50 prosentista 17 prosenttiin ja Yhdysvalloissa 18 prosenttiin (YouGov). Komission kiire kasvaa.
– Komission tahtotila on vankka ja neuvottelukierroksia on lisätty, TTIP-verkoston Marissa Varmavuori sanoo.
Amerikkalaisen Politico-lehden mukaan viime viikolla päättyneellä neuvottelukierroksella ei juurikaan edistytty. Myös eduskunnan lakiosasto arvioi, että Yhdysvallat pitää tiukasti kiinni välimiesmenettelystä.
– Suomalaiset suhtautuvat TTIP-sopimukseen myönteisesti, uskoo kokoomusmeppi Henna Virkkunen. Merja Kyllösen Taloustutkimuksella teettämässä TTIP-kyselyssä kuitenkin selvisi, että 79 prosenttia suomalaisista tuntee aiheen melko huonosti tai ei lainkaan. Nolla prosenttia tuntee TTIP:n erittäin hyvin.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lernerkin myöntää avoimesti, ettei ole ehtinyt tutustua sopimukseen.
Virkkusen mukaan SAK, EK ja MTK haluavat TTIP:n. Varmavuori taas näkee, että SAK:ssa ja MTK:ssakin on hajontaa. Maanviljelijät Hollannissa pelkäävät Mineurin mukaan häviävänsä hintakilpailun amerikkalaisille suurtiloille.
– Jos TTIP-sopimus halutaan, sen täytyy olla kansalaisten ja yleisen hyväksynnän mukainen, kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen sanoo. Mutta nollalle prosentille pitäisi tehdä sitä ennen jotain.
Miten vaikuttaa
Britannian EU-ero?
Presidentti Barack Obama uhkasi, että Britannia jää jonon hännille kauppaneuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa, jos se jää pois EU:sta, mutta Yhdysvaltain kauppasopimusneuvottelija Mike Froman neuvotteli jo viime viikolla Britannian kanssa omasta räätälöidystä kauppasopimuksesta.
Froman vihjaisi, että EU voi joutua tinkimään omista vaatimuksistaan nyt, kun Britannian osuus (25 prosenttia) EU-kaupasta jää pois sopimuksesta.
Vaikka TTIP saataisiinkin kursittua kasaan, sopimuksen hyväksyttäminen jäsenmaiden parlamenteissa on pitkä prosessi. Anne-Marie Mineur arvioi, että ainakin Hollanti, Irlanti ja Ranska voivat järjestää kansanäänestyksen TTIP:stä.
– Jos neuvottelutulosta ei ole syyskuussa, sopimusta ei tule, sanoo Merja Kyllönen.
Politico julisti tällä viikolla, että TTIP on kuollut, ja talouslehti Financial Times, että ”aikaikkuna kaikkien aikojen suurimmalle kauppasopimukselle on sulkeutunut”. Lohdutukseksi lehti laskeskelee, että seuraava mahdollisuus aukeaa erinäisten vaalien jälkeen vuonna 2021.
uutiskirje 
