Elintarviketeollisuus turvautuu kilpailussa halpatuotantoon, ja se näkyy myös elintarviketyöläisten arjessa. Seurauksena on epätervettä kilpailua, kun elintarviketeollisuus etsii raivokkaasti halvimpien tuotantokustannusten maita.
– Kaupan tuotemerkkien valmistus kilpailutetaan usein virtuaalisesti ja siinä kilpailussa vain hinta ratkaisee. Hintapaine on musertavan kova ja johtaa pyrkimykseen heikentää työehtoja, sanoo Suomen elintarviketyöläisten liiton SEL:n liittosihteeri Henri Lindholm.
Paine työehtoja kohtaan näkyy Lindholmin mukaan kaikissa Pohjoismaissa. Hän toimii Elintarvikealojen Pohjoismaisen yhteistyöjärjestön Nordiska Unionin puheenjohtajana. Vetovastuu on kiertävä ja meneillään Suomen nelivuotiskausi.
Uhkana on Lindholmin mukaan pohjoismaisen mallin mureneminen.
– Pohjoismaiset elintarvikealan yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan Puolaan ja Baltiaan, joissa järjestäytymisaste on alhainen ja työelämän turva ihan olematon.
Lindholm tietää, että esimerkiksi Liettuassa ollaan parhaillaan heikentämässä työlakeja entisestään.
Huolta Suomesta
Myös Suomessa hallitus on Lindholmin mukaan pyrkinyt vuoden verran heikentämään työehtoja. SEL jäi ulos keväällä solmitusta kilpailukykysopimuksesta, joka mm. lisää vuosityöaikaa kolmella päivällä.
– Pohjoismaisissa ammattiliitossa seurataan hyvin tarkasti ja huolestuneina, mitä Suomessa tapahtuu.
Lindholmin mukaan pohjoismaiset kollegat ovat huolissaan siitä, että jos ketju murtuu jossain kohdassa, niin vahinko pannaan kiertämään myös muissa Pohjoismaissa.
–Lainsäädännön heikentäminen ei koske vain elintarviketeollisuutta, vaan kaikkia aloja. Elintarviketeollisuuden erityisyytenä on kaupan keskittyminen ja sen seurausvaikutukset.
Suomessa vallitsee ns. duopoli, eli kahden vähittäiskauppaketjun – Keskon ja S-ryhmän – ylivalta. Norjassa ja Ruotsissa kauppa on keskittynyt kolmelle tai korkeintaan neljälle ketjulle.
– Suomessa keskittyminen on mennyt kaikkein pisimmälle.
Venäjä-pakotteet vievät työpaikkoja
Porvoossa pidettiin Elintarvikealan Nordiska Unionin kesäkokous noin kuukausi sitten. Suomen lisäksi paikalla oli edustajia Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Islannista ja Färsaarilta.
Suomesta Nordiska Unionin jäseniä ovat SEL ja Ammattiliitto Pro.
Pohjoismaisia ammattiliittoja huolestuttavat Venäjän pakotteet ja vastapakotteet.
– Niiden vaikutukset ovat suuret maitotalouteen etenkin Suomessa ja Tanskassa. Suomen Valiolla ja Tanskan Arlalla pakotteet ovat näkyneet työpaikkojen menetyksinä, Lindholm kertoo.
Pohjoismaiset järjestöt vaativat EU:n globalisaatiorahastosta muutosturvarahaa myös yritysten henkilöstölle. Nyt rahastosta maksetaan tukea Venäjän viennin tyrehtymisen vuoksi vain viljelijöille ja elintarviketeollisuudelle.
– Muutosturvarahaa tarvitaan esimerkiksi työntekijöiden kouluttautumiseen uuteen työhön.
Lindholmin mukaan esimerkiksi Valion ja Arlan osalta ei ole vaikeuksia näyttää toteen, että työpaikkojen menetykset johtuvat nimenomaan Venäjän kaupan esteitä.