Kyynistymään ei saa itseään päästää, vaikka välillä tuntuisikin raskaalta. On haastettava itsensä joka päivä kuuntelemaan eri suunnilta tulevia viestejä ja yritettävä sinnikkäästi luoda oma näkemyksensä asioihin, Kyllönen sanoo.
Tässä tehtävässä tärkeä apu europarlamentaarikolle on oma tiimi, josta Kyllönen on ylpeä ja kiitollinen.
– Tiimi pitää osaltaan minut kiinni arjessa ja muistuttaa, miksi täällä ollaan. Siksi että pienen ihmisen arjen ääni pitää saada kuuluville.
On kansallinen hyöty avata niitä mahdollisuuksia, joita energiaan liittyy.
Kyllösen tiimiin kuuluvat Piia Karjalainen, Rauni Taimisto, Jussi Saramo ja Sarianne Hartonen.
Kansalaisten parissa
Merja Kyllönen kiertää säännöllisin välein eri puolilla Suomea tapaamassa kansalaisia, yrityksien edustajia ja päättäjiä. Kesän kynnyksellä hän kiersi tiiminsä kanssa Kaakkois-Suomen suunnalla. Kotkalaisten kanssa hän keskusteli toritapaamisessa.
Kotkan Energiassa puhuttiin positiivisesta energiavallankumouksesta, jolla pyritään energiaomavaraisuuteen. Asiaa esitteli mepille ja tämän tiimille energiayhtiön toimitusjohtaja Vesa Pirtilä.
– Mieluummin teemme itse ja tuomme työtä maakuntaan, Pirtilä linjaa. Yhtiö ostaa palveluja ympäristöstä. Se haluaa olla uusiutuvan energian käyttäjänä niin ideologinen kuin taloudellinenkin malliesimerkki.
Merja Kyllönen nyökyttelee tiuhaan tahtiin Pirttilän puheille.
– On kansallinen hyöty avata niitä mahdollisuuksia, joita energiaan liittyy, hän toteaa.
Energia ja kiertotalous
Suomen energiapolitiikka kiinnostaa Merja Kyllöstä erityisen paljon.
– Näen sen valtavan potentiaalin, mikä meillä on myöskin työllistää ihmisiä alueellisesti, hän totesi myöhemmin maakuntavierailullaan.
Digitalisoituvassa maailmassa ja älykkäiden järjestelmien keskellä unohtuu Kyllösen mielestä turhan helposti perusasiat.
– Yritän nostaa perustuotantoa ja -tekemistä uuden hypen rinnalle, ettei hukattaisi sitä mitä meillä jo on.
Suomalaisessa energiapolitiikassa elää hyvin vakiintunut ajattelu. Vaihtoehtoja ei nähdä.
Energiavallankumouksessa on Kyllösen mukaan kyse niin itse energiantuotannosta kuin kiertotaloudesta. Tuotantoketjun jäljitettävyys on tärkeää.
– Energiavallankumouksessa tehdään demokraattisia päätöksiä, jossa palvellaan entistä paremmin eurooppalaisia kansalaisia. Energia-alalla toimivat ovat palveluntarjoajia.
Vaihtoehtopaletti
Kyllönen pohtii vallankumousta energiasektorilla sekä vallankumousta palveluissa ja erilaisissa julkisen toiminnan tuottamisissa.
– Meiltä loppuvat näissä työkalut ja teemme kaiken hyvin epädemokraattisesti, ottamatta ammattilaisia mukaan, vaikka juuri he tietäisivät, miten asiat pitäisi arjessa toteuttaa, Kyllönen sanoo ja suosittelee toimijoille parempaa kenttään tutustumista.
– Ainakin itselleni on ollut hirveen arvokasta kiertää kenttää Suomessa ja kiertää kenttää Euroopassa.
Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä uskoo, että jo 2020-luvulla aurinkopaneeleista ja akuista tulee verkkosähkölle kilpailukykyinen kaveri pienkiinteistöissä. Ja tämän kehityksen myötä energiayhtiö myy palvelupaketteja pelkän energian sijaan.
– Tämä on sitä uutta maailmaa. Tehdään ihmistä varten: kuluttaja tulee mukaan kuvaan, Kyllönen kommentoi palvelupaketteja.
Kyllönen uskoo, että energiamaailmassa ollaan heräämässä näkemään, että asiakas on kuningatar.
– Meillä on kasvamassa entistä enemmän valveutuneita sukupolvia, joiden tuska ympäristöstä, ilmastosta, luonnosta synnyttää vaatimuksia myös tuotteille. On opittava ajattelemaan, että tehdään asioita ihmisiä varten.
Kaakkois-Suomen kierroksella Kyllönen tapasi myös energiaguru Jarmo Partasen, joka selvitti miten metallit erotellaan jätteestä.
Turhauttava TTIP-vääntö
Suomessa kiertäessään Merja Kyllösen asialistalla on ollut tiiviisti TTIP, josta hän teetätti keväällä Taloustutkimuksella mielipidekyselynkin. Sen mukaan yli puolet suomalaisista ei koe tietävänsä, mistä sopimuksessa on kyse.
Kyllöstä sopimuksessa huolestuttaa erityisesti investointisuoja.
Hän ihmettelee, miksi oikeusvaltiot tarvitsevat erityistä tuomioistuinta ratkaisemaan markkinaehtoiset asiat. Hän muistuttaa, että Yhdysvalloissa osavaltiot eivät olisi sidottuja sopimukseen, mutta jäsenvaltiot Euroopassa olisivat.
– Yhdysvaltalaisen protektionismin läpi pääseminen on aina epäilyttänyt minua, Kyllönen toteaa ja lisää että sikäläiset poliitikot eivät halua avata osavaltioissa tapahtuvaa julkista palvelua tai julkista bisnestä muiden pelikentäksi.
TTIP ei olekaan varsinaisesti vapaakauppasopimus, vaan poliittinen liitto, jolla vahvistetaan suuryritysten valtaa ja heikennetään demokratiaa.
TTIP-vääntö on Kyllösen mukaan ollut hyvin turhauttavaa.
– Valtava lobbausmylly pyörii sopimuksen puolesta eikä tavallinen kansa tiedä mistä ollaan päättämässä, kun neuvotteluja ja sopimuspapereita tehdään salassa ja hiljaisuuden vallitessa. Kansanvallan näkökulmasta tämä on todella vaarallinen suunta.
Lobbauksen mittakaava
Europarlamentissa lobbaus on laajaa. Lobbauksen määrää on Kyllösen mukaan vaikea ymmärtää.
– Kyllä siinä turmeltuu. Kaikki lapsenusko katoaa.
Ympäristöasioissa esimerkiksi ristiriitaista tietoa tulee valtavasti.
– Varminkin tieto vääristää. Varsinkin hiiliteollisuuden ja fossiilisten polttoaineiden kohdalla tämä näyttäytyy isossa mitassa. Ja siten ymmärrettävääkin, että niillä on ihan erilaiset eurot käyttää siihen.
Rahakkain taho lobbaa kuuluvimmin.
– Matti ja Maija Meikäläisen lobbausmahdollisuudet on toista luokkaa. Siksi kentän kiertäminen on hyvin tärkeää europarlamentissa toimivalle päätöksentekijälle.
Käsittämätön diili
EU:n isojen ajankohtaisten asioiden joukkoon lukeutuu tietysti myös pakolaiskysymys.
Merja Kyllöselle EU–Turkki-sopimus on ”todella käsittämätön diili”. Hän ihmettelee, miten inhimillinen kriisi voidaan näin – rahaa vastaan – ulkoistaa turkkilaisten hoidettavaksi. Hän ei luottanut ennen Turkin vallankaappausyritystäkään siihen, että Turkki hoitaa asian inhimillisesti ja demokraattisesti, ihmisoikeuksia kunnioittaen.
– Luulen että pakolaiskriisi palaa vielä tuplasti pahempana meidän itsemme hoidettavaksi.
Kyllönen ei niele väitettä, ettei EU:lla olisi resursseja hoitaa tätä raastavaa humaania kriisiä.
– Rahavirtojen annetaan kyllä kulkea vapaasti, mutta ihmisille asetetaan esteet. Tämä kuvastaa eurooppalaisia arvoja ja meidän ratkaisukykyämme ja -haluamme.
Liian mallioppilas
Työskentely europarlamentissa on vahvistanut Kyllösen näkemystä siitä, että Suomi on liian mallioppilas.
– Olemme itse itsemme pahimpia vihollisia.
Kyllösen mukaan on ymmärrettävää, jos asetustasolla Suomi vetää tiukkaa linjaa.
– Mutta direktiiveissä voisi käyttää harkintaa, ajaa omaa linjaa ja vetää kotiin päin.
Hän kertoo tajunneensa omissa valiokunnissaan toimiessaan, että ”jos en löysää kireätä mallioppilaan kravat-tiani, en pärjää”.
– Pitää osata myydä, markkinoida, paketoida oma asiansa ja mielipiteensä ja saada sitä kautta asioita eteenpäin.
lehti 