KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Osa-aikatyö selittää Suomen huonompaa työllisyysastetta

Suuret palkkaerot eivät selitä pohjoismaiden hyvää työllisyysastetta, koska niitä ei ole.

Suuret palkkaerot eivät selitä pohjoismaiden hyvää työllisyysastetta, koska niitä ei ole. Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Pohjoismaissa yhdistyvät pienet palkkaerot, vähäinen matalapalkkatyö ja korkea työllisyys.

Kai Hirvasnoro
17.8.2016 15.00
Fediverse-instanssi:

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki sähköisti politiikan kesäkeskustelun vaatimalla äsken Suomeen lisää matalapalkkatöitä, jotta työllisyysasteen eroa muihin pohjoismaihin saataisiin kurottua umpeen.

– Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen, hän väitti Helsingin Sanomien haastattelussa.

Myöhemmin hän jatkoi aiheesta kolumnissa ministeriön verkkosivuilla. Hetemäki kirjoitti pitkään työttömänä olleen tuottavuuden uudessa työssä voivan olla alussa matala, ja siksi kukaan ei ole valmis palkkaamaan häntä edes työehtosopimuksen alimmilla palkoilla.

”Sama voi päteä nuoriin, joilla ei ole vielä työkokemusta ja maahanmuuttajiin, joiden on sopeuduttava uusille työmarkkinoille. Saksan ratkaisu on ollut ns. minijobit, joissa tuntipalkka voi olla muutama euro, jota sosiaaliturva täydentää.”

Suurten palkkaerojen ja hyvän työllisyysasteen yhteyden torjui tuoreeltaan muun muassa professori Markus Jäntti.

Pohjoismaat todistavat toista

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen kirjoittaa keskiviikkona PT:n blogissa pohjoismaiden olevan päinvastoin hyviä esimerkkejä siitä, ettei palkkaerojen ja matalapalkkatyön osuuden kasvu ole välttämätön edellytys parempaan työllisyysasteeseen pääsemiseksi, pikemmin päinvastoin. Pohjoismaat ovat pienten palkkaerojen maita, joissa työllisyysasteet ovat olleet ja ovat edelleen kansainvälisesti verraten hyvin korkealla tasolla.

Ruotsin työllisyysaste 75,5 prosenttia oli EU:n korkein vuonna 2015. Norjan työllisyysaste oli 74,8 prosenttia ja Suomenkin 68,5 EU:n yhdeksänneksi korkein. 28 EU-maan keskimääräinen työllisyysaste oli 65,6 prosenttia vuonna 2015.

Pienimmät palkkaerot

Palkkaeroissa pohjoismaat kuuluvat OECD-maiden pienimpiin. Myös matalapalkkaisten työntekijöiden osuudet ovat Pohjoismaissa EU-maiden alhaisimpia. Vuonna 2010 EU:ssa keskimäärin liki 17 prosenttia kokoaikaisista palkansaajista oli matalapalkkaisia eli heidän tuntiasionsa oli alle kaksi kolmasosaa mediaanituntiansioista. Vastaava osuus korkeimman työllisyysasteen Ruotsissa oli vain 2,5 prosenttia.

Miksi Suomen työllisyysaste on kuitenkin muita pohjoismaita huonompi?

Merja Kauhanen kirjoittaa, että pohjoismaissa tehdään selvästi enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa. Jos työllisyysastetta tarkastellaan kokoaikatyöllisyydellä mitattuna, ero kaventuu selvästi tai jopa häviää kokonaan.

Julkinen sektori työllistää enemmän

Toinen ero on julkisen sektorin työllisyysosuuksien suuruus, joka Suomessa on ollut muita alhaisemmalla tasolla. Tanskassa ja Norjassa julkisen sektorin osuus työllisistä oli noin 35 prosenttia vuonna 2013 ja Ruosin noin 28 prosenttia. Suomessa se oli 27 prosenttia.

Ruotsin ja Suomen eroon vaikuttaa sekin, että Ruotsissa finanssipolitiikka on elvyttävää, Suomessa kiristävää.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset