Kesäkuussa allekirjoitettu kilpailukykysopimus lisää eniten suurituloisimpien käytettävissä olevia tuloja. Kaikkein pienituloisimpien tulot pysyvät suurin piirtein ennallaan.
Tällaisia tuloksia esittelee Nordean yksityistalouden ekonomisti OIli Kärkkäinen alustavassa arviossaan sopimuksen ja veromuutosten vaikutuksista ensi vuonna.
Esimerkkilaskelmien mukaan yksityisen sektorin palkansaajien ja eläkeläisten nettotulot kasvavat, julkisen sektorin palkansaajien laskevat väliaikaisesti 30 prosentin lomarahaleikkauksen takia.
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat keskimäärin 200 euroa vuodessa, mutta tulokymmenyksittäin tarkasteltuna erot ovat suuria. Kahdessa alimmassa ei tapahdu juuri mitään, mutta suurituloisimmille kiky-sopimus antaa noin 650 euroa lisää vuodessa. Julkisella sektorilla käytettävissä olevat tulot alenevat.
”Näin hallitus kohtelee…”
”Näin hallitus kohtelee Suomen lastentarhanopettajia, opettajia, lähihoitajia, sairaanhoitajia, palomiehiä, poliiseja ja monia muita, jotka huolehtivat ihmisten terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta”, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kommentoi Facebookissa laskelmaa.
Hän myös huomauttaa, että lisäksi sosiaaliturvan varassa elävien, kuten työttömien, ostovoima laskee, koska hallitus leikkaa sosiaaliturvaa.
Uusien laskelmien mukaan kiky-sopimuksella on myös kielteisiä työllisyysvaikutuksia valtiolla ja kunnissa työajan pidentämisen takia.
Kunta-alalla havahduttiin aiemmin tällä viikolla siihen, että sopimus aiheuttaa kunnille satojen miljoonien eurojen veromenetykset, kun työantajamaksuja alennetaan. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ei ole kompensaatiota kunnille näistä veromenetyksistä. Tämä vaarantaa 8 000 työpaikkaa kunnissa.
”Perinteistä tulonsiirtopolitiikkaa”
Li Andersson totesi kommentissaan, että vasemmistoliitto oli ainoa eduskuntapuolue, joka alusta alkaen suhtautui kielteisesti kilpailukykysopimukseen.
”Se oli sisällöltään palkansaajille todella epäedullinen ja edusti toimenpiteiltään menneen ajan työmarkkinapolitiikkaa. Suomi ei nouse palkkakilpailulla sekä tutkimuksesta ja tuotekehityksestä leikkaamalla. Päinvastoin.”
Anderssonin mukaan palkkojen leikkaaminen työaikaa pidentämällä sekä vastuun siirtäminen sosiaaliturvamaksuista yhä suurimmassa määrin työnantajilta työntekijöille on aivan perinteistä tulonsiirtopolitiikkaa työntekijöiltä työnantajille.
lehti 