Lausunnot sote-laista joudutaan tekemään osin sokkona, todettiin Kuntamarkkinoiden sote-seminaarissa. Pääkaupunkiseudun esitys omasta sote-alueesta ei ehtinyt lakiesitykseen. Myös vaikutusarviot on tehty pikaisesti.
– Sen kanssa pitää vain elää, hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi.
Hän odottaa sote-lakiesitykseen noin 800:aa lausuntoa. Ne pitää jättää 9. marraskuuta mennessä. Aiemmilla lausuntokierroksilla määräajasta on pystytty joustamaan, mutta nyt ei. Erityisesti kunnilta toivotaan kommentteja toimeenpanoon.
Maakunnat ovat erilaisia, joten palvelujenkin on oltava erilaisia, muutosjohtaja Sinikka Salo sanoi.
Järvinen ja muutosjohtaja Sinikka Salo kertoivat torstaina kuntapäättäjille sote-valmistelun tämänhetkisestä tilanteesta.
– Syksyllä pitää päättää, minkälaiset päivystysvastuut sairaanhoitopiireillä ja keskussairaaloilla on. Tämä on herättänyt keskustelua. Osalle alueista tulee suppeampi päivystys, osalle laajempi, Järvinen totesi.
Alueilla huolta ovat tuottaneet myös valinnanvapaus, kansalaisten yhdenvertaisuus ja maakuntien syrjäalueiden palvelut.
”Maakunnat hyvässä vauhdissa”
Muutosjohtaja Salon mukaan maakunnissa sote-uudistus on hyvässä vauhdissa. Osa maakunnista on jo arvioinut tulevan budjettinsa ja ryhtynyt miettimään, millaiset palvelut sillä saa.
– Sote-uudistusta ei pysäytä enää mikään. Tästä on kansallisesti hyvä yhteisymmärrys, Salo totesi.
Hän kiirehti kuntia ja maakuntia ripeään esivalmisteluun, sillä palvelujen ja henkilöstön siirtäminen vanhoista organisaatioista uusiin vie aikaa.
Soten myötä on tarkoitus säästää kolme miljardia sote-menojen nykyisestä kasvuvauhdista.
Sote-palveluita koskeva järjestämislaki aiotaan saada eduskunnan käsittelyyn loppusyksystä. Toimeenpanolain on määrä olla voimassa 2019.
Pöystin mukaan tällä kertaa sote-uudistus ei jää kiinni perustuslakiin, sillä virkavalmistelussa selvitetään paraikaa, ettei ristiriitaisuuksia synny.
Yhdenvertaisuus ja palvelulupaus arveluttavat
Muutosjohtaja Salo muistutti, että maakunnat ovat erilaisia, joten palvelujenkin on oltava erilaisia.
– Kainuussa tarvitaan enemmän vanhuspalveluita ja Pohjanmaalla enemmän lapsiperheiden palveluita. Yksi maakuntien päätettävä asia on esimerkiksi, miten menetellään lapsiperheiden maksujen kanssa.
Yleisökeskustelussa kysyttiin, mihin kansalaisten yhdenvertaisuus on unohtunut sote-uudistuksessa.
Järvinen huomautti, että viime kädessä kansalaisten yhdenvertaisuudesta huolehtii sote-lain mukaan valtio. Valtio voi rahoittajana puuttua maakunnan linjauksiin.
Kuntalaisille annettava palvelulupaus on Järvisen ja Salon mukaan vaikeampi kysymys, sillä kyse on poliittisesta vastuusta.
– Ministereilläkin oli alkuun erimielisyyttä palvelulupauksesta. Lainsäädäntö määrittelee palvelujen minimitason. On eri asia, kuinka se toteutuu alueilla, Järvinen vastasi.
Yleisöä epäilytti sote-palvelujen keskittyminen maakuntien keskuskaupunkeihin. Järvisen mukaan valtio seuraa, että palvelut toteutuvat koko maakunnan alueella.
– Aiemmassa, niin sanotussa paras-uudistuksessa maakuntien syrjäalueiden palvelut paranivat, kun taas keskusten palveluverkot harvenivat.
uutiskirje 
