Säästöjä pitäisi tulla 20 miljoonaa
Hallitus haluaa säästää lääkekustannuksista yli 130 miljoonaa euroa.
Diabeteslääkkeiden osuus säästöistä olisi 20 miljoonaa euroa.
Diabeteslääkkeissä säästöt tulisivat siitä, että tyypin 2 diabeteslääkkeet siirrettäisiin ylemmästä 100 prosentin erityiskorvausluokasta alempaan 65 prosentin erityiskorvausluokkaan.
Yhteiskunnan korvauskustannukset todellisuudessa kasvaisivat nykyisestä.
Lähteet: Diabetes ja lääkäri -lehti sekä Diabetesliiton erityis-asiantuntija Irene Vuorisalo.
Hallituksen aikomus säästää diabeteslääkkeissä hämmentää.
– Vetää sanattomaksi, sanoo tyypin 2 diabetesta sairastava Ari Hämäläinen.
– Hallituksen ennakko-arviointi on löyhällä pohjalla, toteaa Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo.
Hämäläinen maksaa diabeteslääkkeistä nyt kolmen kuukauden aikana yhdeksän euroa. Hallituksen muutoksen vuoksi Hämäläisen diabeteslääkkeiden kulut lisääntyisivät kolmen kuukauden aikana noin 50 euroa.
Hämäläinen on innokas ruoanlaittaja. Hän tekee ruoat itselleen ja vaimolleen. Jatkossa ruokabudjetti pienenee.
– Viidelläkympillä ostaa viikon ruoat.
Lääkekatto ylittyy yhä useammin
Kakkostyypin diabeetikoita on Suomessa tiedossa noin 300 000. Moni menettää vielä Hämäläistä enemmän.
Diabetesliiton laskelmien mukaan tyypillinen diabeteslääkitys maksaa potilaalle 13,50 euroa kolmessa kuukaudessa. Jatkossa kustannus olisi 187 euroa.
Hallitus ajattelee säästävänsä alentamalla kakkostyypin diabetesta sairastavien lääkekorvauksia. Yhteiskunnan korvauskustannukset todellisuudessa kasvaisivat nykyisestä.
Jos lääkkeet diabeetikoille kallistuvat, yhä useamman ostot ylittävät vuosittaisen lääkekaton. Osa diabetesta sairastavista siirtyisi käyttämään insuliinia, joka on tabletteja kalliimpaa. Insuliinihoito säilyisi ylimmässä erityiskorvausluokassa.
Vuorisalon mukaan on selvää, että diabeteshoitomenot lisääntyvät säästöjen vuoksi.
– Tällä hetkellä diabeteksen sairaanhoitokulut ovat vuosittain yli miljardi euroa, hän sanoo.
Yleisimmät diabeteksen lisäsairaudet ovat sydäninfarktit, aivoinfarktit ja alaraajojen valtimotautiin liittyvät jalkojen amputaatiot. Puolet Suomen alaraaja-amputaatioista tehdään diabeetikoille.
Hallituksen ennakko-arviointi on löyhällä pohjalla.
Eläkeläiset tiukimmalla
Hämäläinen sairastaa diabeteksen lisäksi keuhkoahtaumatautia, verenpainetautia ja glaukoomaa eli näköhermoa vaurioittavaa sairautta.
Hänen lääkemenonsa kolmen kuukauden aikana ovat nyt 357, 91 euroa. Vuosittainen lääkekatto on 610,37 euroa. Lääkekorvauksia saa 50 euron alkuomavastuun jälkeen.
Lisäksi sadan prosentin erityiskorvausluokassa olevien lääkkeiden omavastuu on 4,50 euroa. Vaikka lääkekatto ylittyy, pitää asiakkaan maksaa 2,50 euroa jokaisesta ostamastaan lääkkeestä.
Hämäläinen joutui jäämään töistä pois puolitoista kuukautta sitten keuhkojensa vuoksi. Mies työskenteli logistiikkatyöntekijänä Inex Partnersilla.
– Ei minulla enää ole asiaa töihin.
Tällä hetkellä Hämäläinen saa rahaa vähän toista tuhatta euroa kuukaudessa. Summasta puolet menee ulosottoon.
Hämäläisen vaimo käy osa-aikatöissä. Helsingin Herttoniemessä asuvan pariskunnan talous on tiukilla. Vaimon työssäkäynti estää Hämäläiseltä toimeentulotuen saamisen.
Diabetesliiton Vuorisalo huomauttaa, että pahiten leikkaukset koskevat eläkeläisiä. Kakkostyypin diabetesta sairastavista eläkeläisiä on 155 000.
– Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat muutenkin iäkkäisiin.
Ykköstyypin diabetesta sairastaa noin 50 000 ihmistä. Heille jatkuva insuliinihoito on välttämättömyys. Kakkostyypin diabeteksen hoidossa voidaan käyttää insuliinin lisäksi tabletteja.
Lisäksi 150 000 suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta.
Kauheaa syyllistämistä
Vuorisaloa ja Hämäläistä kummastuttaa se, että säästöjen yhteydessä diabeetikkoja syyllistetään. Vaikka omilla elintavoilla on merkitystä, geenit vaikuttavat valtavasti.
– Diabetes on voimakkaasti periytyvä, Vuorisalo huomauttaa.
Hämäläinen sairastui diabetekseen kymmenen vuotta sitten.
– Äidilläni oli diabetes. Se on yleinen äidin suvun puolella.
Hämäläisen diabeteslääkitystä vahvistettiin 3–4 vuotta sitten. Hän käyttää 29 yksikköä insuliinia iltaisin. Aamulla hän ottaa tabletin.
Sairauksista huolimatta Hämäläinen sanoo loppujen lopuksi voivansa aika hyvin. Hän syö terveellisesti ja kokeilee omia ruokareseptejä. Hän osaa erityisen hyvin intialaisen ja meksikolaisen ruoan valmistamisen.
Hämäläinen harrastaa liikuntaa, sen minkä pystyy. Hän tekee kiireettömiä puolen tunnin kävelylenkkejä vaimonsa kanssa.
Säästöjä pitäisi tulla 20 miljoonaa
Hallitus haluaa säästää lääkekustannuksista yli 130 miljoonaa euroa.
Diabeteslääkkeiden osuus säästöistä olisi 20 miljoonaa euroa.
Diabeteslääkkeissä säästöt tulisivat siitä, että tyypin 2 diabeteslääkkeet siirrettäisiin ylemmästä 100 prosentin erityiskorvausluokasta alempaan 65 prosentin erityiskorvausluokkaan.
Yhteiskunnan korvauskustannukset todellisuudessa kasvaisivat nykyisestä.
Lähteet: Diabetes ja lääkäri -lehti sekä Diabetesliiton erityis-asiantuntija Irene Vuorisalo.
lehti 