– Kuntouttavasta työtoiminnasta voi olla suuri apu niille, joiden työkyky on heikentynyt tai jotka muusta syystä eivät pääse työelämään. Sen sijaan työkykyisiä työttömiä ei pidä sijoittaa kuntouttavaan työtoimintaan. He kuuluvat avoimille työmarkkinoille, vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Anne Huotari muistuttaa. Hän tuntee kuntouttavan työtoiminnan niin lainsäätäjänä kuin työttömien parissa tehdyn työn kautta.
Huotarin mielestä sekä sosiaalinen kuntoutus että kuntouttava työtoiminta tulisi jakaa kahtia, kuten viime hallituskaudella istunut TEOS-työryhmä esitti. Toinen suuntautuisi työelämään ja toinen lisäisi osallisuutta yhteiskuntaan.
Paljon väärinkäyttöä
Työttömiä ohjataan hanakasti kuntouttavaan työtoimintaan, jopa sellaisia, jotka eivät sinne kuulu. Julkisuudessa on äskettäin kerrottu tapauksista, joissa työkykyiset ihmiset tekevät yhdeksän euron päiväkorvauksella samoja töitä palkattujen työntekijöiden rinnalla.
Huotari tietää, että monet kunnat putsaavat työttömyystilastojaan laittamalla kuntouttavaan työtoimintaan myös työkykyisiä työttömiä.
– Mutta se ei ole kuntouttavan työtoiminnan vika, vaan systeemiä väärin käyttävien vika, Huotari lisää.
Hän toivoo, että kunnissa määriteltäisiin sosiaalisen työllistämisen tavoitteet.
– Että onko tavoitteena vain puhdistaa Kela-maksuosuutta vai onko tarkoitus oikeasti saattaa ihmiset heille sopivien palvelujen piiriin ja järjestää työ- ja toimintakyvyn arviointia. Silloin tiedettäisiin, kenellä on työkykyä ja kenellä on siinä puutteita.
TE-toimisto ei ehdi
TE-toimistossa on kolme palvelulinjaa. Ykkösessä on avoimille työmarkkinoille pyrkivät, joilla ei ole osaamiseen eikä työkykyyn liittyviä ongelmia. Kakkosessa on ne, joilla on osaamiseen liittyviä ongelmia. Kolmannella linjalla palvellaan niitä, joilla on työ- ja toimintakykyyn ja ehkä myös osaamiseen liittyviä ongelmia. Lisäksi on TYP-palvelut, joihin ohjataan työnhakijat, joilla on monialaisen yhteispalvelun tarve, esimerkiksi sosiaalityön tai terveyspalveluiden tarve.
Ongelmia syntyy Huotarin mukaan siitä, että TE-toimisto ei tunne työnhakijoiden todellista toimintakykyä. Vähäisen henkilöstön ja jatkuvasti lisääntyneiden nettiyhteydenottojen vuoksi toimistot eivät pysty arvioimaan, mille linjalle kukin työntekijä kuuluisi.
– Eikä sitä aina osaa sanoa henkilö itsekään. Voi olla vaikea myöntää itselleen, ettei oikeasti pystyisi tekemään täyttä työpäivää, Huotari lisää.
Tästä syystä Huotari peräänkuuluttaa toimintaan myös joustavuutta. Joskus on työttömälle parempi aloittaa kuntouttavalla työtoiminnalla, jossa melko nopeasti näkee, mikä on henkilön todellinen työkyky.
– Jos huomataan, että henkilö pystyykin tekemään täyttä päivää, silloin pitää tehdä uusi aktivointisuunnitelma ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen, kuten palkkatukityöhön, Huotari sanoo.
Tukihenkilö mukaan
Työttömälle sopimattomia ratkaisuja voi syntyä sitäkin kautta, että virkamiesten kanssa aktivointisuunnitelmaansa tekevä työtön ei uskalla ilmaista omaa näkemystään asioista, koska hän pelkää karensseja.
– Työttömällä on oikeus pyytää aktivointi- ja työllisyyssuunnitelman tekemiseen mukaansa toinen henkilö, Huotari sanoo. Hän itse on ollut vapaaehtoistyössä työttömien tukihenkilönä ja tietää, että keskustelutilanne TE-toimiston asiantuntijan ja sosiaalitoimen virkailijan kanssa voi olla työttömälle vaikea.
Huotari muistuttaa, että työttömän ei tarvitse heti ensimmäisellä kerralla allekirjoittaa aktivointisuunnitelmaa, vaan hän voi ottaa sen mukaansa ja selvittää tukihenkilönsä kanssa sen sisällön ja tehdä omia ehdotuksia.
– Viimeksi kun olin mukana keskustelussa, työtön ei ymmärtänyt vaikeaselkoista virkakieltä. Hän pyysi minua lukemaan ja selvittämään, onko suunnitelma hänelle hyvä, Huotari kertoo.
Tälle henkilölle ei kuitenkaan lopulta löytynyt sopivaa kuntouttavaa paikkaa, jonka vuoksi ratkaisuksi tuli, että sairausloma ja eläkeprosessin käynnistäminen olivat paras ratkaisu hänelle.
Ongelmana Huotarin mukaan on se, että työttömät eivät tiedä, että heillä on mahdollisuus käyttää tukihenkilöä näissä keskusteluissa. Tukihenkilö voi löytyä vaikkapa työttömien yhdistyksestä.
uutiskirje 