Vasemmistoliiton Työelämäfoorumissa Tampereella puhuneet SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson haluavat pysäyttää työnantajaliittojen ja poliittisen oikeiston käynnistämän matalapalkkavyörytyksen.
– Suomessa on tultava palkalla toimeen. Työtä tekevien köyhyyden torjuminen on keskeinen sekä ay-liikkeen että vasemmistoliiton tavoite, Huutola sanoo.
Erityisen tärkeää tämä on hänen mukaansa nyt, kun työnantajat ja oikeisto ajavat matalapalkkatyön lisäämistä.
Kartellilainsäädännöstä johtuen itsensätyöllistäjien neuvotteluasema on heikko.
– Meidän yksi keskeisimpiä tehtäviä on koota voimat vastavoimaksi tälle oikeiston tavoitteelle, Andersson sanoo.
Hän muistuttaa, että jo nyt palkatonta työtä teetetään työkokeilujen ja myös kuntouttavan työtoiminnan myötä.
Yleissitovuudesta pidettävä kiinni
– Matalapalkka-alojen rakentamisen sijasta työnantajien tulisi palkita työntekijöitä, jotta aitoa tuottavuutta ja kasvua luodaan kestävästi, Matti Huutola sanoo.
Työehtosopimusten yleissitovuuden säilyttäminen ja vahvistaminen on kestävässä kasvussa Huutolan mukaan keskeinen keino ja myös yhteinen tavoite.
– Suomalaisella työmarkkinamallilla on monia ansioita, ja sitä ei saa ryhtyä romuttamaan, Huutola arvioi.
Matalapalkkaisuus ei lisää työllisyyttä
– Kahdet työmarkkinat ovat todellisuutta Suomessa jo nyt ja monen työtä tekevän palkka ei riitä elämiseen. Matalapalkkatyön lisäämisen työllisyysvaikutuksista ei ole mitään tutkimusnäyttöä, sen sijaan pienimpien palkkojen korotus lisää ostovoimaa ja sitä kautta työllisyyttä. Pienituloisten palkat menevät suurimmalta osin kulututukseen, eivät finanssimarkkinoille, Li Andersson sanoo.
Palkkatason pitäminen kohtuullisen korkeana suhteessa pääomaan on Anderssonin mukaan keskeinen keino kannustaa työntekijöitä hyvään tulokseen ja samalla huolehtia hyvinvointivaltion edellyttämästä veropohjasta.
– Vasemmistoliiton ja ay-liikkeen huoli näistä asioista on yhteinen. Eriarvoisuus on 2010-luvun suurimpia yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia, ja matalapalkkatyön lisääminen kiihdyttäisi tätä haitallista kehitystä entisestään, Andersson sanoo.
Itsensätyöllistäjille järjestäytymisoikeus
Jos ay-liikettä ei olisi jo keksitty, se keksittäisiin Anderssonin mukaan viimeistään nyt. Hän viittaa itsensätyöllistäjiin, joita on maassamme jo yli 180 000 ja joiden työmarkkina-asema on heikko.
– He eivät pysty neuvottelemaan työn hinnasta kollektiivisesti. Se tulkitaan yrittäjien väliseksi kartelliksi siitäkin huolimatta, että itsensätyöllistäminen eroaa perinteisestä yrittäjyydestä merkittävästi.
Kartellilainsäädännöstä johtuen itsensätyöllistäjien neuvotteluasema on heikko.
– Se johtaa työn alihinnoitteluun ja matalaan tulotasoon. Niinpä 28 prosenttia itsensätyöllistäjistä sijoittuu alimpaan tulokymmenykseen, Andersson toteaa.
Alihinnoittelun seurausta on myös se, että joka kymmenes itsensätyöllistäjä ei maksa itselleen eläketurvaa ollenkaan.
– Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tekemillä esityksillä itsensätyöllistäjien asemaa parannetaan, mutta esitykset eivät ratkaise työn alihinnoittelua. Ainoa ratkaisu siihen on itsensätyöllistäjien järjestäytyminen. Näin on uudelleen keksitty ay-liike, Andersson toteaa.
Kaksipäiväinen työelämäfoorumi käynnistyi lauantaina Tampereella. Lähes 300 vasemmistolaista ay-toimijaa pohtii viikonlopun aikana vasemmistoliiton työelämälinjauksia. Foorumiin osallistuu niin työelämän ja talouspolitiikan asiantuntijoita kuin poliitikkojakin.
uutiskirje 
