Globaalit ilmastopäästöt on järjestöjen mukaan käännettävä laskuun välittömästi ja ilmastotoimien riittävä rahoitus turvattava, tai maailma pelastuu vain paperilla.
Viime vuonna neuvoteltu Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan ennätystahdissa perjantaina 4. marraskuuta, juuri ennen YK:n ilmastokokouksen alkamista Marokon Marrakechissa. Kokouksessa lähdetään sorvaamaan yhteisiä sääntöjä sopimuksen toimeenpanemiseksi.
Pariisissa maailman valtiot sitoutuivat siihen, että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Sopimukseen kirjatut lämpötilatavoitteet ja valtioiden tähän mennessä lupaamat ilmastotoimet ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.
Kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuutta.
– Maiden nykyiset lupaukset päästöjen leikkaamisesta ovat täysin riittämättömiä. Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta. Seuraukset olisivat hallitsemattomia, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Energiamurros on
jo meneillään
Marrakechissa on vauhditettava välittömiä ilmastotoimia ja tehtävä selväksi, että kahden vuoden päästä käynnistyvän arviointikierroksen on päivitettävä kaikkien maiden vuoden 2030 päästövähennystavoitteet yhdenmukaisiksi 1,5 asteen tavoitteen kanssa, ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat.
– EU:n osalta tämä tarkoittaa vähintään 60 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä, päästökaupan päästövähennystavoitteen nostamista ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöimistä välittömästi, Aho korostaa.
– Energiamurros ei ole tulossa, se on jo meneillään. Tämä on Suomelle ja EU:lle myös mahdollisuus, jos emme takerru vanhaan vaan olemme hereillä ja valmiita luomaan uutta
Ilmastopakolaisuuteen
on puututtava
Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin koskaan, yli 65 miljoonaa. Ilmastoon liittyvät ympäristöongelmat, kuten kuivuus ja tulvat, ovat merkittävä syy lisääntyneen pakolaisuuden taustalla. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan vuosittain vähintään 22,5 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien kriisien takia.
Tästä huolimatta kansainväliset sopimukset eivät tunnista ilmastopakolaisuutta. Pariisin sopimuksessa maat ovat sitoutuneet käsittelemään ilmastonmuutoksesta johtuvaa siirtolaisuutta sekä vahinkoja ja menetyksiä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamilla vahingoilla ja menetyksillä tarkoitetaan peruuttamattomia muutoksia, joihin ei ole enää mahdollista sopeutua. Kyse on valtavan mittaluokan haasteesta, josta yksittäiset maat kärsivät suhteettoman paljon.
– Kun nouseva merenpinta nielaisee kodin ja elinkeinon, on ihmisiä tuettava uuden elämän rakentamisessa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten kohtaamiseen sekä ilmastopakolaisuuden ehkäisemiseen tarvitaan käytännön työkaluja. Lisäksi on sovittava rahoituksesta, sanoo Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.
Rahavirrat tukemaan
vähäpäästöistä kehitystä
Rahoitus on perinteisesti ollut yksi ilmastoneuvottelujen kipupisteistä. Pariisin sopimuksessa maat sitoutuvat ohjaamaan kaikki rahavirrat ongelmista ratkaisuihin, fossiilisten polttoaineiden tukemisesta kohti vähäpäästöistä kehitystä. Käytännössä tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen merkitsee tuhansien miljardien eurojen investointeja uuteen energiajärjestelmään.
Energiamurroksen rinnalla teollisuusmaat ovat luvanneet rahoittaa köyhien maiden ilmastotoimia sadalla miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Luvattu tuki on pieni puro energiaremontin edellyttämien rahavirtojen rinnalla, mutta sillä on suuri merkitys haavoittuvimmille ihmisille sekä ilmastoneuvottelujen etenemiselle.
– Emme voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. Ilmastonmuutos näkyy uutisissa joka päivä. Se näkyy Syyrian sodan taustoissa, Haitin myrskytuhoissa ja alati rikkoutuvina lämpöennätyksinä. Tuen tarve on akuutti, korostaa kehitysyhteistyön kattojärjestön Kepan ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi.
Rahoitusta lisättävä
sopeutumiseen
Joukko teollisuusmaita julkaisi lokakuussa arvion ilmastorahoituksen kasvusta vuoteen 2020 mennessä. Marrakechissa suunnitelman puutteet on Hietaniemen mukaan paikattava: on selkiytettävä määritelmää siitä, mitä kaikkea ilmastorahoitukseksi voidaan laskea, ja etenkin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattua rahoitusta on lisättävä.
– Päästöhuutokauppatulojen korvamerkitseminen ilmastorahoitukseksi Suomessa ja EU-tasolla sekä ympäristölle haitallisten tukien uudelleen kohdistaminen osoittaisivat kehitysmaille, että kannamme oman osamme ilmastovastuusta, Hietaniemi sanoo.
YK:n ilmastoneuvotteluja Marrakechissa, Marokossa 7.-18.11. seuraavat suomalaiset kansalaisjärjestöt Allianssi, Greenpeace, Ilmastovanhemmat, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Protect Our Winters Finland, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Pakolaisapu, WWF Suomi ja 350 Suomi.
lehti 