Marzia Gholami
Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Nyt hän on äskettäin eronnut puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaan hän on joutunut luopumaan myös tyttärestään.
Kirje Kabulista
Tyttäreni, tiedäthän, etten halua maailmaa, haluan sinut, vain sinut.
Anna anteeksi, tyttäreni, tänään ymmärsin toivovani, etten olisi koskaan synnyttänyt sinua tähän maailmaan; tänään ymmärsin, että äidin osa elämässä on kaikkein onnettomin, onnekas on se joka ei ole äiti.
Rakkaimpani, oma tyttäreni, olen valmis kaikkeen puolestasi, mutta tiedän, että jonakin päivänä tämä julma maailma paljastaa julmat kasvonsa myös sinulle.
Tyttäreni, sanotaan, että elämä on kaunista. Se on vain lause, älä usko sitä. Tyttäreni, elämä on taistelua ja jokaisen on taisteltava oma taistelunsa yksin.
Tiedätkö, kuinka vaikeaa on, kun sinua poljetaan, ja annat sen tapahtua… Se on hyvin vaikeaa, rakas tyttäreni, on vaikeaa, jos ei voi olla oma itsensä; jos joutuu näyttelemään kuin esittäisi roolia jossain elokuvassa, jonka joku muu on käsikirjoittanut, ja koko ajan joutuu sanomaan itselleen, että minä olen kunnossa, ei minulla ole hätää – mutta samaan aikaan tuska täyttää rintasi.
Rakas tyttäreni, olen vain 25-vuotias, mutta tunnen vanhentuneeni kuin olisin 80-vuotias.
Älä unohda äitiäsi ja hänen murhettaan, tyttäreni. Tiedän, että jos saat elää, ymmärrät, mitä tarkoitan, kun sanon, että naisen osa on kovin ja kurjin tässä maailmassa. Tyttäreni, olen murtunut, lyyhistyn tämä taakan alla.
Nargis, tyttäreni, tahdon sinun tietävän, että sinun äitisi rakastaa sinua ja on aina rakastava sinua, älä koskaan unohda sitä.
Tyttäreni, jos sinusta tulee jonain päivänä äiti, sinä ymmärrät sanani. Ymmärrät, että sinun äitisi sydän on raskas. Hän on väsynyt tähän kaupunkiin, tähän maailmaan, elämään ja ihmisiin. Ymmärrät, että sinun äitisi on yksin.
Sinä olet minun ainoa toivoni elämässä, rakastan sinua koko sydämestäni. Vaikka minä, sinun äitisi, en olisi läsnä elämässäsi, älä tunne itseäsi yksinäiseksi. Elä elämääsi. Tyttäreni, taistele oman elämäsi puolesta.
Tyttäreni, jonain päivänä me näemme taas toisemme, älä murehdi mistään. Älä kuitenkaan usko tämän maailman valheellisiin vakuutuksiin onnesta. Elä elämääsi ja ole ystävällinen ja hyväsydäminen ja ole rehellinen kuten äitisi – ainoa asia, mitä minulla on jäljellä, on rehellisyyteni ja siitä olen onnellinen. Ole sinäkin rehellinen.
Marzia Gholami
Marzia Gholami on 25-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. Nyt hän on äskettäin eronnut puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaan hän on joutunut luopumaan myös tyttärestään.
uutiskirje 