Eduskunta valmistautuu hyväksymään lopullisesti hallituksen esityksen ensi vuoden veroasteikoiksi. Lain sisältö on jo hyväksytty hallituspuolueiden äänin ensimmäisessä käsittelyssä.
Vasemmistoliiton Kari Uotila sanoi toisen käsittelyn keskustelussa, että verotuksen tulisi noudattaa kolmea keskeistä periaatetta: verot veronmaksukyvyn mukaan, laaja veropohja ja vähän vähennyksiä sekä pyrkimys tuloerojen kaventamiseen.
– Hallituksen veropolitiikka ensi vuoden budjettia koskien sekä tänään käsittelyssä olevien veroasteikkolakien että myös muiden verolakien osalta ei toteuta oikeastaan mitään näistä kolmesta verotuksen periaatteesta. Veronkevennykset kohdistuvat suurituloisiin: eniten sekä suhteellisesti että absoluuttisesti hallituksen ehdotuksiin sisältyvistä veronkevennyksistä kohdistuu yli 7 500 euroa kuukaudessa ansaitseviin.
Muita ensi vuonna voimaan tulevia verolakeja ovat perintö- ja lahjaveron kevennys, metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys.
Vasemmistoliitto esittää verolakeihin kolmea lausumaa.
Ensimmäisessä vaaditaan hallitukselta esitystä eläkeläisten tuloveroprosenttien yhtenäistämiseksi palkansaajien tuloverotuksen kanssa.
Toisessa pääomaverotuksen progression tuntuvaa korottamista siten, että lopullisena tavoitteena on pääomatulojen verotuksen mahdollisimman yhdenmukainen verokohtelu palkka- ja eläketulojen kanssa huomioiden kuitenkin pääomatulojen erityispiirteet.
Ja kolmannessa uudistusta, jolla kumotaan tuloverolaissa määritelty vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaisäästämissopimuksen maksujen verovähennysoikeus.
Soini lupasi, ettei leikata – silti leikataan
Paavo Arhinmäki sanoi, että vasemmiston ollessa viime kaudella hallituksessa joka ikisen kehysriihen, joka ikisen budjetin yhteydessä arvioitiin tehtyjen päätösten tulonjakovaikutukset, sekä veropäätösten että sosiaaliturvaan kohdistuvien päätösten.
– Tämän seurauksena hallituksen politiikka kavensi tuloeroja ja vähensi köyhyyttä. Tämän laskelman on tehnyt muun muassa Nordea Bank. Jos ette usko eduskunnan tietopalvelua, niin kyllä te nyt varmaan Nordeaa vähintään uskotte, hän heitti hallituspuolueiden kansanedustajille.
– Jos sitten katsoo taas, mitä tämän hallituksen veropolitiikka merkitsee, niin siitä on unohdettu kokonaan esimerkiksi ne silloisen puheenjohtajan, nykyisen ministerin Timo Soinin puheet ennen vaaleja, joissa hän sanoi, että Suomessa on noin miljoona ihmistä, jotka tienaavat tuhat euroa tai vähemmän, ja heiltä ei saa, heiltä ei voi, heiltä ei kannata leikata. Mitä tämä hallitus tekee? Leikkaa näiltä kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä. Ensimmäistä kertaa koskaan leikataan kansaneläkkeitä, tasoleikkaus. Miten tämä on mahdollista, kun hallituksen toiseksi suurin puolue ennen vaaleja sanoi, että näiltä ihmisiltä ei saa, ei voi eikä kannata leikata?
– Myös nykyinen pääministeri Juha Sipilä sanoi, että ”perusturvasta ei leikata”. Kun toimittaja tarkensi, että onko tämä lupaus: ”Kyllä, perusturvasta ei leikata.” No mitä tehtiin? Täällä on leikattu eläkkeitä, työttömyyskorvauksia, sairauspäivärahoja, opintotukea, kaikkein pienituloisimmilta leikataan, kertasi Arhinmäki.
95 prosenttia eläkeläisistä menettää
Eläkeläisistä hän sanoi, että hallitus ottaa pois kaikilta eläkeläisiltä, jotka saavat alle 2 500 euroa kuukaudessa eläkettä. Se koskee 95 prosenttia eläkeläisistä.
– Mihin unohtuivat ne lupaukset, joita eläkeläisille ennen vaaleja annettiin? Nyt 5 prosenttia eläkeläisistä jonkun verran hyötyy, 95 prosentilla käteen jäävät tulot pienenevät.
Perussuomalaisilta puolustus
Hyvätuloisten veronkevennyksiä puolusti perussuomalaisten Veera Ruoho.
– Täällä eduskunnassa harvoin kuulee huolta siitä, jos meidän hyvätuloiset, joilla on valinnanvaraa ja mahdollisuuksia, muuttavat pois Suomesta. Hyvinvointivaltion merkittävin rahoitushan tulee ylemmiltä tuloryhmiltä. Suomen hyvätuloisin 10 prosenttia maksaa käytännössä jo 70 prosenttia progressiivisista tuloveroista. Noin 60 prosenttia suomalaisista kotitalouksista saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa veroja. Emme voi mitään sille, jos nämä tulonsiirroilla eläville välttämättömät, korkeita veromääriä maksavat hyvätuloiset käyttävät valinnanvapauttaan ja muuttavat pois Suomesta suuremmissa määrin, mitä jo viime vuosina on alkanut tapahtumaan. Kyllä minäkin sitä paheksuisin, mutta mitä hyötyä siitä olisi? Ei mitään.
Ruoho jatkoi, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa.
– Hyvätuloiset ovat siis osallistuneet ja osallistuvat jatkossakin merkittävällä tavalla taloustalkoisiin. Meidän tulee antaa kannustimia myös heille asua Suomessa, niin kuin myös alempi- ja pienituloisille. Näin on hallitus tehnyt muun muassa alentamalla palkkatuloverotusta.
lehti 