Tuloerot kasvoivat hieman vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tiistaina julkistamasta tulonjaon kokonaistilastosta.
Reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä, mutta keskituloisilla vähemmän kuin suuri- ja pienituloisilla.
Eniten kasvoi väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso. Kasvu oli reaalisesti 2,7 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Tulokymmenysten 5–9 tulot kasvoivat 0,8 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso nousi 1,4 prosenttia.
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi vuonna 2015 ja sai arvon 27,3. Gini-kerroin oli suurimmillaan vuonna 2007, johon verrattuna se vuonna 2015 oli noin 2 prosenttiyksikköä pienempi. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla.
Kataisen hallitus oli poikkeus
Muutokset suhteellisissa tuloeroissa ovat olleet melko pieniä viime vuosina. Poikkeus on vuosi 2012, jolloin tuloerot kaventuivat selvästi omaisuustulojen vähenemisen ja Jyrki Kataisen hallituksen perusturvaetuuksiin tekemien tasokorotusten seurauksena.
Vaikka muutokset viime vuosina ovat olleet vähäisiä, on suurituloisten irtiotto 1990-luvun laman jälkeen ollut merkittävä. Pienituloisimman kymmenyksen ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo oli 10 399 euroa henkeä kohti vuonna 2015 ja suurituloisimman kymmenyksen 62 460 euroa. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli siis noin kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden vuonna 2015. Vuonna 1995 ero oli nelinkertainen.
Suurituloisimmat omassa luokassaan
Kaikkein eniten tulojaan on kasvattanut suurituloisin prosentti väestöstä. Näiden 53 600 henkilön tulotaso on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2015, kun muun suurituloisimman kymmenyksen tulotaso on noussut noin 60 prosenttia. Suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvien asuntokunnilla oli nettotuloja vähintään 82 232 euroa vuonna 2015.
Keskituloisten tulotaso on noussut noin 47 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulotaso noin 33 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2015.
Pitkittyneesti perusturvalla 90 000
Tulohaitarin alapäässä noin 4,3 prosenttia väestöstä eli 243 232 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 12 500 edellisvuotta enemmän ja lähes 50 000 enemmän kuin vuonna 2010.
Kokonaan perusturvan varassa olleista noin 48 prosenttia asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2015. Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia.
Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli 90 183 vuonna 2015, kun heitä oli 61 097 vuonna 2010.
uutiskirje 
