Kasvilajeja ja -lajikkeita kuolee kovaa tahtia sukupuuttoon samalla kun ilmasto lämpenee. Ruokaturvan kannalta yhtälö on aikapommi. Jokin ikuisesti kadotetuista ruokakasvilajikkeista olisi voinut soveltua nykyisiä paremmin uuteen ilmastoon.
YK:n maatalousjärjestö FAO arvioi, että 75 prosenttia maailman hyötykasvien monimuotoisuudesta menetettiin 1900-luvulla. Nykyisin 30 kasvilajia tyydyttää 95 prosenttia maailman ihmisenergian tarpeesta.
Riippuvuus harvoista lajeista lisää riskejä.
Vain viisi prosenttia tärkeimpien kasvilajien villeistä sukulaisista on kunnolla varastoitu siemenpankkeihin.
– Jos Yhdysvaltoihin iskee kuivuus ja Euroopassa kärsitään rankkasateista, olemme suurissa ongelmissa, sanoo Daniel Debouck, joka johtaa Kansainvälisen trooppisen maatalouden keskuksen (Ciat) alaista siemenpankkia Kolumbian maaseudulla Calin suurkaupungin lähellä.
Valtavat kokoelmat
Calin pankilla on maailman suurin siemenkokoelma papua ja kassavaa sekä lukuisia muita ruokakasveja ja viljoja. Pelkästään paputallenteita on yli 38 000.
Kasvitieteilijät ympäri maailman yrittävät kiivaasti pelastaa mahdollisimman paljon kasvilajeja, eritoten hyödyllisinä pidettyjä. Siemenpankeissa on noin 7,4 miljoonaa tallennetta, mutta silti monet tärkeät kasvit puuttuvat. Vain viisi prosenttia tärkeimpien kasvilajien villeistä sukulaisista on kunnolla varastoitu siemenpankkeihin.
Huippuvuorilla Pohjoisella jäämerellä sijaitsee niin sanottu tuomiopäivän siemenpankki.
Vuorenseinämän sisällä on yhteensä 860 000 tallennetta, jotka edustavat 5 100:aa hyötykasvilajia ja niiden lähisukulaista. Joka syyskuu Kolumbian papuvarastosta kuljetetaan papu- ja siemenkopioita Huippuvuorille vielä varmempaan talteen.
Superpapu kestää kuumaa
Tutkijat eivät silti luota pelkkään tuuriin siinä, että jokin säilötty laji toimisi menestyksekkäästi uusissa ilmasto-oloissa. He risteyttävät aktiivisesti yleisiä ja harvinaisia lajeja tarkoituksenaan kehittää tulevaisuuden superkasveja.
Ciatin tutkijat ovat kehittäneet uuden papulajikkeen risteyttämällä tavallisen pavun ja tepary-pavun (Phaseolus acutifolius latifolius), joka on ikivanha amerikkalainen lajike. Hybridi kestää poikkeuksellisen hyvin kuumuutta.
– Se voi selvitä pahimmassakin ennusteessa, jossa lämpötila nousee neljä astetta. Tällä haavaa Pohjois-Uganda, Malawi ja Itä-Kenia eivät kuumuuden vuoksi sovellu pavunviljelyyn, mutta uusi lajikkeemme muuttaisi tilanteen, tutkija Steve Beebe sanoo.
Jo tällä haavaa Ciatissa kehitellyt uudet papulajikkeet auttavat ruokkimaan 30 miljoonaa ihmistä Afrikassa.
Papujen maailmanvalloitusta hidastaa niiden epäkaupallisuus.
– Pavut ja muut palkokasvit pölyttävät tehokkaasti itse itsensä, joten viljelijöille voi myydä siemenet vain kerran, Beebe kertoo.
– Siksi maatalousteollisuus ei ole niin kiinnostunut niiden edistämisestä.
uutiskirje 
