Tyynenmeren pienet saarivaltiot odottavat pelolla Donald Trumpin ilmastopolitiikkaa. Merenpinnan nousu, rantoja syövä eroosio ja äärisäät ovat jo nyt arkipäivää alueella.
Tyynenmeren pieniä saarivaltioita ja epäitsenäisiä alueita on kaikkiaan 22, ja köyhiä on reilu kolmannes niiden kymmenmiljoonaisesta väestöstä.
Tuvalun 10 000 asukasta elävät yhdeksällä matalalla korallisaarella erittäin alttiina ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Merenpinnan nousu, rantoja syövä eroosio ja äärisäät ovat arkipäivää alueella.
– Ilmasto vaikuttaa meillä ihan kaikkeen: saarien olemassaoloon, viljelyksiin ja kalastukseen. Ilman kansainvälistä tukea emme pysty sopeutumaan muutoksiin, pastori Tafue Lusama sanoo. Hän on Tuvalun kristillisen kirkon pääsihteeri ja maansa edustaja ilmastoasioissa.
Tuhoisalla tiellä
Trump aikoo peruuttaa miljardien dollarien maksut YK:n ilmastorahastoon, joka on perustettu tukemaan kehitysmaiden sopeutumista. Se sijaan hän haluaa hyväksyä miljardien arvoisia liuskeöljy-, maakaasu- ja hiiliprojekteja parantaakseen kotimaansa työllisyyttä.
– Uskoimme Yhdysvaltojen toimivan oikein, mutta uusi presidentti on valinnut päinvastaisen tien. Se uhkaa sinetöidä meidän tuhomme, Lusama sanoo.
Brittiläinen tutkimuslaitos Chatham House arvioi, että syksyn 2015 Pariisin ilmastokokouksen suurimpia saavutuksia oli Yhdysvaltain saaminen mukaan tiukkoihin päästötavoitteisiin. Maa on toiseksi suurin kasvihuonekaasujen päästäjä 16 prosentin osuudella.
Tavoitteena on pysäyttää maapallon lämpötilan nousu alle kahteen asteeseen. Muu olisi tuhoisaa Tyynenmeren saarille, asiantuntijat varoittavat. Alue kärsi vuonna 2015 El Niñon tuomista ankarista kuivuuskausista.
Papua-Uudessa-Guineassa satojen epäonnistuminen ajoi 2,7 miljoonaa ihmistä eli yli kolmanneksen väestöstä ruoka- ja vesipulaan, avustusjärjestö Caritas raportoi.
Trump halutaan vierailulle
Luonnonkatastrofien vaikutuspiiri laajenee voiman kasvaessa. Kiribati on aiemmin saanut olla rauhassa muilla saarilla riehuneilta hirmumyrskyiltä, mutta ei enää viime vuosina, maan ilmastoverkoston koordinoija Pelenise Alofa kertoo.
– Vähiten kehittyneistä maista köyhimpiin kuuluva Kiribati ei pysty omin voimin sopeutumaan muutoksiin. Ilmasto-ongelmat ovat aivan liian valtavia, Alofa jatkaa.
Uuden Englannin yliopisto Australiassa on laskenut, että pelkästään 12 saarivaltion rannikoilla sijaitsevien rakennusten korvaaminen uusilla maksaisi 20 miljardia euroa.
Riskit ovat suurimmat Marshallinsaarilla, Kiribatissa ja Tuvalussa, joissa yli 95 prosenttia rakennetusta infrastruktuurista sijaitsee 500 metrin säteellä vesirajasta.
YK:n Vihreä ilmastorahasto (GCF) myönsi hiljan 51 miljoonaa euroa Samoalle tulvasuojelun parantamiseen, 24 miljoonaa Cookinsaarten uusiutuvan energian kehitykseen ja saman verran Vanuatun säätietopalveluun. Yhdysvallat on GCF:n suurin rahoittaja.
Fiji toimii puheenjohtajana YK:n seuraavassa ilmastokokouksessa, joka pidetään Saksassa marraskuussa. Tyynenmeren valtiot toivovat Trumpin vierailevan saarilla ennen sitä, jotta hän näkisi ilmastonmuutoksen vaikutukset omin silmin.
lehti 