Järjestöjen mukaan hallituksella oli mahdollisuus luoda hallituskaudet ylittäviä menettelytapoja ja toimia, joilla olisi turvattu kestävän kehityksen toteutuminen. Sen sijaan tuore kansallinen toimeenpanosuunnitelma on kunnianhimoton ja lyhytnäköinen.
Suomen hallitus toteaa suunnitelmassaan, että kestävän kehityksen ohjelma vaatii syvällistä yhteiskunnallista muutosta ja pitkäjänteisyyttä. Se ei järjestöjen mukaan kuitenkaan itse tartu tähän haasteeseen.
Suunnitelma ei tarjoa riittäviä toimia kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi seuraaville sukupolville Suomessa saati maailmalla, vaan kahlitsee ajattelun hallituskauden mittaiseksi.
Kansallinen toimeenpanosuunnitelma on järjestöjen mukaan kunnianhimoton ja lyhytnäköinen.
Ilmastotoimet vain bisnestä
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet astuivat voimaan vuoden 2016 alussa, ja Suomen hallitus kutsui lukuisia yhteiskunnallisia toimijoita laatimaan ohjelmaa kestävän kehityksen toteutukselle.
Järjestöjen mukaan on myönteistä, että suunnitelman keskiöön on valittu kaksi sidosryhmien esiin nostamaa kipupistettä eli ilmastotoimiemme riittämättömyys sekä työ ja talouskasvu.
Huolestuttavaa kuitenkin on, kuinka suunnitelma käsittelee etenkin ilmastotoimia. Siinä sivuutetaan Suomen toimien globaalit vaikutukset ja keskitytään ilmastonmuutoksen tarjoamiin liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten hillitseminen ja tuki globaaliin muutokseen sopeutumiselle jäävät paitsioon.
Ei ratkaisuja eriarvoistumiseen
Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden keskeisistä vaatimuksista. Vuodesta 2015 lähtien maailman rikkain prosentti on ollut vauraampi kuin loput 99 prosenttia yhdessä, ja eriarvoisuus on huolestuttavasti lisääntynyt myös Suomessa.
”Tästä huolimatta hallitus ei toimeenpanosuunnitelmassaan esitä riittäviä ratkaisuja siihen, miten koulutuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja sosiaaliturvassa sekä kehitysyhteistyössä päästään kestävän kehityksen uralle leikkausten jälkeen”, toteavat järjestöt.
Järjestöjen kannanoton ovat allekirjoittaneet Kepa, FEE Suomi – Suomen ympäristökasvatuksen seura, Greenpeace, Kepa, Käymäläseura Huussi, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Plan International Suomi, Rauhanliitto, Sadankomitea, Solidaarisuus, SOSTE – Suomen sosiaali ja terveys, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Suomen Caritas, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Suomen Setlementtiliitto ja WWF Suomi.
lehti 