STTK:n hallitus esittää koko yhteistoimintalainsäädännön uudistamista. Järjestön hallitus asetti siihen liittyvät tavoitteet tiistaina.
– Työnantajalle laki on hallinnollisesti raskas ja vaikeaselkoinen. Nykylaki laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja, jolloin on selvää, että se ei kannusta eikä myöskään riittävästi velvoita aitoon yhteistoimintaan, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
Hänen mukaansa laki on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi.
– Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi ja pyrkimykset yhteistyössä kehittää työpaikan toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa yrityksen päätöksiin ovat hautautuneet.
Yhteistoiminta toteutuu huonosti
Yhteistoiminnan nykytila työpaikoilla on STTK:n arvioiden mukaan yleisesti heikko. Tätä vahvistaa STTK:n hiljattain teettämä kansalaistutkimus. Sen perusteella reilusti yli puolet suomalaisista (57 %) kokee, että omalla työpaikalla ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
42 prosenttia vastanneista kokee työnantajansa tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tiedonsaanti on usein myöhään ajoitettua, suppeaa ja valikoivaa. Työpaikoilla myös koetaan vahvasti, että vaikutusmahdollisuudet ja keskustelu ylimmän johdon ja henkilöstön välillä on heikkoa.
Parantelu ei riitä
STTK perustelee kokonaisuudistusta sillä, että nykyistä lakia ei pienillä sirpalemaisilla uudistuksilla tai pelkällä asennemuutoksella saada käytännössä toimivaksi. Tätä on yritetty jo kymmenen vuotta edellisen kokonaisuudistuksen jälkeen eikä laki vastaa tarkoitustaan.
– Niitäkin tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvitaan STTK:n esittämä yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistus, jolla luodaan riittävät ja toimivat oikeudet ja velvollisuudet edistämään työpaikkojen menestymistä. Yhteistoiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi on toki myös kehitettävä työ- ja virkaehtosopimuksia, Palola esittää.
Edistää paikallista sopimistakin
STTK:n mukaan yhteistoimintalainsäädännön uudistamisella luodaan myös tosiasialliset mahdollisuudet paikallisen sopimisen edistämiseen käytännössä.
Antti Palola perää parempaa johtamista.
– Lisäämällä henkilöstön tietoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, osaamista ja työhyvinvointia vahvistamme luottamusta ja työpaikkojen kilpailukykyä. Kun työpaikoilla voidaan ennakoida muutoksia luottamuksen ilmapiirissä ja kehittää työpaikan toimintaa yhdessä, työmarkkinoiden muutoksiin on helpompi sopeutua ja myös työurat saadaan nykyistä pidemmiksi.
STTK:n esittämä uudistus muodostuu kahdesta kokonaisuudesta.
Yhden kokonaisuuden muodostaisi laki yritystoiminnan muutoksista, jonka sisältö säilyisi pääosin entisellään tai siirrettäisiin osaksi työsopimuslakia.
Toinen kokonaisuus muodostuisi jatkuvan vuoropuhelun ja aidon yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin edistämisen sekä osaamisen kehittämisen teemoista. Niiden osalta STTK:n mielestä tulisi säätää kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä, sitä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Uuden lain soveltamisala ulottuisi kaikille työpaikoille ja sektoreille.
uutiskirje 
