Osallistumistulo lisää työttömien tukiviidakkoa

Professori Heikki Hiilamon johdolla sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä esittää syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille osallistumistuloa. Tuoreeltaan mallia kommentoinut oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) oli korostetun niukkasanainen asian etenemisestä.

Osallistumistulomallissa sosiaalitoimen virkailija ja pitkäaikaistyötön tekisivät sopimuksen, jossa työtön sitoutuu tekemään jotain yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Vastineeksi työtön saisi työmarkkinatuen suuruista osallistumistuloa. Kieltäytyminen merkitsee tippumista toimeentulotuen perusosalle.

Osallistuminen voisi olla esimerkiksi järjestötyötä, opiskelua, läheisen hoitamista tai muuta pienimuotoista toimintaa. Työtön jatkaisi edelleen työnhakijana. Hän joutuisi kahdelle luukulle: kunnan sosiaalityöntekijän kanssa hän sopii osallistavasta toiminnasta ja on toisaalla myös työnhakija.

Aktiiviset osallistuvat

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelun poliittisen ohjausryhmän varapuheenjohtaja Anne Huotari pitää kauniina ajatusta, että ihmiset osallistuisivat, menisivät järjestöihin ja vapaaehtoistyöhön. Hän epäilee, mallin osallistavan jo muutoinkin aktiivisia ihmisiä.

– Erittäin monimutkainen asia yritetään ratkaista liian helpolla. Jos muutos tehdään pakolla, miten järjestöjen ihmiset pärjäävät näiden pakotettujen ihmisten kanssa, Huotari pohtii.

Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski epäili (Yle 8.2.) osallistumistulomallin julkistamisen jälkeen, ollaanko luomassa kahta työttömien joukkoa. Osa saa osallisuustuloa ja osa työmarkkinatukea.

Pakko on huono kirittäjä

Huotari painottaa, että pitkäaikaistyöttömien osallistaminen ei onnistu pakottamalla. Edellisessä, ministeri Paula Risikon (kok.) asettamassa sosiaaliturvan työryhmässä tätä pohdittiin paljon. Jäsenenä ollut Huotari toteaakin työryhmän päätyneen siihen, että osallistumiseen täytyy kannustaa työttömyyspäivärahan päälle maksettavalla rahalla.

– Työryhmän lopputulos oli, että kuntouttava työtoiminta voi toimia osallistavana sosiaalityönä, jos näin halutaan, Huotari toteaa

Hän arvioikin osallistumistulon edustavan nykyisen hallituksen arvomaailmaa. Asiantuntijat jäävät hallituksen asettamien reunaehtojen vangeiksi eikä mikään saisi maksaa.

Huotaria harmittaa, ettei nykyisiäkään mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien tukemiseksi toteuta.

– Voimavarat pitäisi keskittää sosiaaliseen kuntoutukseen, joka on määritelty sosiaalihuoltolaissa. Sitä ei ole missään kunnolla toteutettu eikä kukaan tunnu tietävän, miten sitä pitäisi toteuttaa.

Huotarin mukaan joissakin kunnissa on hyviä malleja, esimerkiksi Suomussalmella. Kunnissa on kuitenkin panostettu liian vähän sosiaaliseen kuntoutukseen.

Vain kokeillen eteenpäin

Yhteiskuntapolitiikan dosentti Jouko Kajanojan mukaan mallilla luotaisiin uusi tukimuoto – passiivinen osallistumistulo – työmarkkinatuen ja toimeentulotuen väliin.

Kajanojan mukaan osallistumistuloa pitää lähestyä kokeilun kautta. Pitkään työttöminä tai työvoiman ulkopuolella oleville vapaaehtoisille maksettaisiin osallistumissopimusta vastaan työmarkkinatukea ja nykyisen kuntouttavan työtoiminnan mukaista kulukorvausta.

– Kokeilussa ei puututtaisi muulla tavoin sosiaaliturva- ja työvoimapolitiikkaan eli muu jäisi ennalleen. Ehdotettua passiivista osallistumistuloa ei otettaisi käyttöön. Tällöin kokeilu ei heikentäisi kenenkään asemaa, Kajanoja toteaa.

Huotari muistuttaa, että kohtuullinen toimeentulotuki on määritelty työmarkkinatuen tasoiseksi.

– Ihmiset, jotka eivät ole työttömyysturvan piirissä, ovat toimeentulotuella. Tähän asti on yritetty saada ihmisiä toimeentulotuelta työnhakijoiksi, mutta esitetyssä osallistumistulomallissa tapahtuisi päinvastoin, hän toteaa.