Yhdysvallat ja muut vauraat länsimaat ovat kautta vuosikymmenten kiristäneet köyhempiä maita YK:ssa uhkailemalla lopettaa tukensa, jos nämä eivät äänestä ”oikein”.
Presidentti Donald Trumpin kaudella Yhdysvaltain toiminta ”koulukiusaajana” on muuttunut entistä avoimemmaksi. Maan uusi YK-suurlähettiläs Nikki Haley ilmoitti ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan, että ”panemme nimet muistiin” maista, jotka eivät toimi, kuten Yhdysvallat haluaa.
Mustalle listalle joutuminen uhannee muun muassa valtioita, joiden näkemys esimerkiksi aborttioikeudesta tai palestiinalaisten asemasta poikkeaa Yhdysvaltain linjasta.
Yhdysvaltain politiikka YK:ssa muuttui vähemmän riitaisaksi vasta Barack Obaman presidenttikaudella.
YK:n historiasta löytyy vastaavia esimerkkejä. Vuonna 1990 Yhdysvaltain läheinen liittolainen Jemen äänesti turvallisuusneuvostossa vastaan, kun Yhdysvallat pyysi lupaa häätää Irakin joukot Kuwaitista asevoimin.
Yhdysvallat ilmoitti Jemenille, että siitä tuli maan historian kallein ei-ääni ja lopetti saman tien kehitys- ja sotilasapunsa, joiden arvo oli yli 60 miljoonaa euroa vuodessa.
San Franciscon yliopiston politiikan tutkimuksen professori Stephen Zunes arvioi, että Yhdysvaltain politiikka YK:ssa muuttui vähemmän riitaisaksi vasta Barack Obaman presidenttikaudella, jolloin maa pidättyi monista äänestyksistä.
– Trumpin hallitus ylittänee YK-suhteiden hoidossa kaikki edeltäjänsä riidanhaluisuudessa ja epädiplomaattisuudessa, Zunes ennustaa.
uutiskirje 
