Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kannustinloukkuihin liittyviä päätöksiä tehdään hallituksen puoliväliriihessä kuntavaalien jälkeen.
Esityksiä valmistelee Orpon vetämä hallituspuolueiden neuvotteluryhmä, johon kuuluvat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) sekä keskustan tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko.
Mitä matalammat palkat, sitä matalampaa sosiaaliturvaa vaaditaan kannustinloukkujen purkamisen nimissä.
Sosiaaliturvan, työttömyysturvan, päivähoitomaksujen sekä työn yhteensovittamisessa on ongelmia. Tämän tosiasian työttömät, pätkätyöläiset ja pieni- ja keskituloiset perheet kohtaavat omassa arjessaan.
Kannustinloukkujen purkamisella on pitkä historia. Jo 90-luvun laman aikana Paavo Lipposen sateenkaarihallitus nosti kannustinloukkujen purkamisen agendalle. Loppu onkin historiaa: erilaisten etuuksien leikkaamisen seurauksena tuloerot kasvoivat.
Kannustinloukkujen Troijan puuhevonen
Kannustinloukkuja purkaneen työryhmän mukaan palkka määräytyy markkinoilla. Näin ollen kannustinloukkuja voidaan purkaa vain alentamalla sosiaaliturvaa, muuttamalla tarveharkintaa tai verottamalla palkkaa ja tukia eri tavoin.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan kannustinloukkujen purkamisen tavoitteena tulee olla, että työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen.
Tämä on kaunis ajatus. Mutta kun sen esittää Häkämies ja hänen hengenheimolaisensa, se tarkoittaa väistämättä sosiaaliturvan leikkaamista. Samat tahot haluavat pitää palkkojen korotuksen mahdollisimman lähellä nollaa.
Mitä matalammat palkat, sitä matalampaa sosiaaliturvaa vaaditaan kannustinloukkujen purkamisen nimissä. Tällä menolla kasvaa viimesijaisen toimeentulotuen tarve.
Toimeentulotuen perusosan siirto Kelalle on paitsi ruuhkauttanut Kelan, se on myös tehnyt aiempaa näkyvämmäksi ensisijaisen perusturvan heikkoudet. Valtaosa tukea hakevista saa jo työttömyysturvaa ja asumistukea. Eivätkä nämä nyt riitä elämiseen.
Ideologinen lähtökohta on, että julkinen talous säästää, jos sosiaaliturvaa leikataan tai tarvehankintaa tiukennetaan.
Vastikkeellisuuden haamu
Hallituksen hampaissa ovat erityisesti työttömät. Työttömyysturvan kestoa on lyhennetty sadalla päivällä työttömiltä, joiden työhistoria on enintään kolme vuotta. Omavastuuaikaa on pidennetty.
Vuoden alusta lähtien työttömille ryhdyttiin tekemään haastatteluja vähintään kolmen kuukauden välein. Tämän rinnalla on esitetty vastikkeellisuutta. Viimeksi tätä esitti professori Heikki Hiilamon vetämä työryhmä osallistumistulon muodossa.
Aktiivimallissa työttömän pitäisi esimerkiksi vastedes täyttää aktiivisuusehto työttömyysturvan säilyttämiseksi. SAK on vastustanut aktiivimallin valmistelua, mutta hallitus aikoo antaa hallituksen esityksen aktiivimallista eduskunnalle tänä keväänä.
Hallitus on antanut ikääntyvien työttömien olla rauhassa: heidän työttömyysturvaansa ei ole samalla tavalla koskettu kuin nuorempien. Nyt paineita näyttää olevan nostaa jälleen kerran työttömyysputkeen pääsyn ikärajaa.
Tämä on ollut työnantajien hampaissa niin kauan kuin järjestelmä on ollut olemassa. Nyt Orpon asettama kannustinloukkutyöryhmä kiirehtii työttömyysputki-iän nostoa.
Asumistuki liipasimella
Työelämän yhteensovittaminen asumistuen ja perhetukien kanssa on hallituksen puoliväliriihen pöydällä. Orpon mukaan asumistuki on kaikkein merkittävin siinä kokonaisuudessa, kannattaako työtä ottaa vastaan.
Asumistuki saattaa hävitä työtulojen noustessa, ja käteen jää vähemmän rahaa. Tässä on tuloloukku, mutta asumistuen leikkaaminen kasvattaisi vain entisestään toimeentulotukijonoja.
Asumistukien määrän raju kasvu lisää hallituksen leikkaushaluja. Viime vuonna asumistukia maksettiin 1 919 miljoonaa ja kasvu oli 11 prosenttia edellisvuodesta. Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä oli jo toista vuotta ennätyksellisen suuri eli 267 400.
Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen on esittänyt vuokrasääntelyä valtion tukemiin asuntoihin. Vuokrasääntely tuntuu olevan kuitenkin kirosana.
uutiskirje 
